Puistokatu 4:ssä työskentelee 46 tutkijaa, joiden tutkimustyön ytimessä on ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Tutkijat edustavat yli 30 tieteenalaa ja 20 eri yliopistoa tai tutkimuslaitosta. Tutkijajäsenet työskentelevät Puistokatu 4:n kolmannen kerroksen Tiedevintillä.
Tutustu tutkijajäseniimme alla!
”Omassa tutkimuksessani pyrin tarkastelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhteiskuntaan ja hyvinvointiin, sekä tarjoamaan tutkittua tietoa ilmastonmuutokseen liittyvistä asenteista, kokemuksista ja tunteista. Tutkimukselliset kiinnostukseni liittyvät myös siihen, miten käyttäytymistieteellistä tietoa voidaan käyttää ilmastotoimien suunnittelussa ja implementoinnissa.”
”I run Atlan, a venture studio focused on building nature-tech companies. We collaborate with research institutions and other innovators to create impactful and profitable ventures that contribute to a sustainable future. Our goal is to demonstrate that investing in environmentally conscious companies can also yield strong financial returns.”
”Laadimme vaihtoehtokaavoja Suomen kaupunkimetsäkiista-alueille. Metsät ovat elintärkeitä elonkirjon ja asukkaiden hyvinvoinnille. Vaihtoehtokaavojen ensisijainen tarkoitus on vahvistaa asukkaiden toimijuutta suunnittelussa ja suojella metsiä – ne ovat työkalu lähiluonnon puolustamiseen. Kaavoista järjestetään osallistavia työpajoja ja esittelytilaisuuksia, joissa asukkaat, päättäjät ja suunnittelijat kohtaavat. Pyrimme rikastamaan kaupunkisuunnittelukeskustelua ratkaisuilla, jotka johtavat asukaslähtöisempään ja monimuotoisempaan kaupunkiin, jossa on paikka metsälle.”
”Olen strategi ja ennakoinnin asiantuntija, jonka intohimona on kehittää kestävää liiketoimintaa. Taustani liikkeenjohdon konsultoinnissa antaa minulle hyvän perspektiivin kestävyyssiirtymän vaativista liiketoimintamallien muutoksista. Yritykseni Framtidin kautta tarjoan palveluita vastuullisuusstrategian luomiseksi ja systeemisten muutoksen suunnitteluun kestävyyssiirtymän edistämiseksi.”
”Olen toimittaja, hiljattain aloittanut työskentelyn freelancerina. Työni ytimessä ovat kestävyysaiheiden yleistajuistaminen, valtavirtaistaminen sekä julkiseen keskusteluun osallistuminen kestävyydestä ja tämän moniäänistäminen journalismin keinoin. Pyrin valottamaan ympäristökriisien eri elementtejä sekä toisaalta lisäämään lukijan ymmärrystä näiden kytkeytyneisyydestä ja kokonaiskuvasta. Teksteissäni olen pureutunut muun muassa ympäristökriisin lieveilmiöihin sekä yhteiskunnalliseen toimijuuteen.”
”Olen yksi Matterin perustajista. Matter tekee strategista liiketoiminnan kehitystä planeetan rajoja kunnioittaen. Autamme yrityksiä luomaan kukoistavaa tulevaisuuden liiketoimintaa. Olen myös yksi kansainvälisen D4CR -verkoston perustajista. D4CR tuo lasten ja tulevien sukupolvien oikeudet päätöksenteon ja suunnittelun keskiöön. Työssäni yhdistyvät kestävyys, strateginen liiketoiminta, systeemi- ja tulevaisuusajattelu, ihmisymmärrys, johtaminen sekä käyttäytymisen muutos.”
”Suomen eläinoikeusjuristit ry on vuonna 2018 perustettu yhdistys, joka työskentelee eläinten perusoikeuksien eteen. Olemme luoneet ehdotuksen siitä, miltä eläinten perustuslailliset oikeudet voisivat Suomessa näyttää. Ehdotus eteni kansalaisaloitteena eduskunnan käsittelyyn vuonna 2023. Kaiken, mitä teemme, teemme eläinten näkökulma edellä. Toimintamme koostuu mm. vaikuttamisesta ja yhteydenpidosta päättäjiin ja sidosryhmiin. Lisäksi harjoitamme koulutus-, tutkimus- ja julkaisutoimintaa.”
”Olen taidekuraattori Ilmakehätieteiden keskuksessa (INAR), Helsingin yliopistossa. Työni yhdistää taidetta, monitieteistä ympäristöntutkimusta ja luontokokemuksia. Toiminta sijoittuu pääosin Hyytiälän metsäasemalle, jossa avasimme vuonna 2023 pysyvän Periferia – Metsätaiteellinen asema -taidenäyttelyn. Kuraattorin työn kautta katalysoin luovaa ajattelua ja elämyksiä liittyen luontoon ja luonnontieteelliseen tutkimukseen, ja edistän dialogia taiteilijoiden ja tutkijoiden välillä kansainvälisesti.”
”Olen uteliaasti maailmaan suhtautuva optimisti ja yrittäjä. Autan muutoksentekijöitä luomaan muutosta, jossa pelkkien ihmistoiminnan haittojen vähentämisen sijaan uudistetaan kokonaisvaltaisesti planeettaa, yhteisöjä ja yksilöitä. Valmennan myös niitä, jotka hakevat uutta suuntaa omaan elämäänsä. Yhdistän työssäni johtamiskokemuksen, coachingtaidot, liiketoimintaymmärryksen sekä kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen osaamisen.”
”I’m developing two animated films for giant screens in science centers — one on bioluminescence & molecular biology (supported by 3 Nobel laureates) and one on space with the creators of SolarBalls (1B+ YouTube views). With a background in global kids’ media, my current work aims to blend storytelling, science, and business. I’m passionate about food system sustainability and gaming, and love bikes, sailing, and cooking.”
”Vaikutan hankkeissa, jotka edistävät kiertotalouden etenemistä Suomessa. Lisäksi olen kestävää sähkönjakelua edistävän Enston hallituksen varapuheenjohtaja. Ensto mahdollistaa kestävää sähkönjakelua rakentamalla kriittistä yhteiskuntainfrastruktuuria, joka edesauttaa vihreää energiasiirtymää. Toimin lisäksi rakennusalan yhtiön sekä kahden sijoitusyhtiön hallituksessa.”
”For the last 40 years, the Environmental Investigation Agency (EIA) has investigated and campaigned against environmental crime and abuse. I work in EIA’s Climate Programme, which is seeking to reduce emissions of climate super-pollutants including methane, nitrous oxide (N2O) and fluorinated greenhouse gases (F-gases). As a Climate Campaigner, I advocate internationally to reduce emissions of N2O and to strengthen controls on F-gases, with a particular focus on the Montreal Protocol.”
”Kehitän taiteiden ja luonnontieteiden välisiä pedagogisia materiaaleja ja työpajoja Jyväskylän yliopiston Evoluutiopajat-projektissa. Toimin myös ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden eteen osana Kainuussa toimivaa tieteen ja taiteen yhteyttä ajavaa Mustarinda-seura ry:tä. Taidekasvattajan työtäni ovat viime aikoina ohjanneet ajatukset metsien hupenevasta monimuotoisuudesta mutta myös riemukkuuden ja yhteisen nimittäjän löytämisen tärkeys.”
”Toimin itsenäisenä graafisena muotoilijana painopisteenäni visuaaliset identiteetit ja julkaisu- ja näyttelysuunnittelu. Lisäksi työskentelen projektiopettajana Aalto ARTsissa designin ja visuaalisen viestinnän muotoilun laitoksilla. Puistokadulla työskentelen erityisesti rakennussuojeluun liittyvän projektin sekä syanobakteeria käsittelevän taiteellisen tutkimukseni parissa. Kuulun SEAS-kollektiiviin, jonka tavoitteena on edistää saaristo- ja merialueiden monilajista hyvinvointia.”
”Dokumenttielokuvien ohjaajana yhdistän tutkimuksen tarjoamaa tietoa taiteelliseen toimintaan. Elokuvilleni leimallista on hyväksyminen ja arvostus, olkoonpa kyse ihmisistä tai muista luontokappaleista. Viime aikoina olen sukeltanut Itämeren olemukseen ja hoivaan sekä luonnon kanssa vuorovaikutuksessa elämiseen. Vuonna 2024 valmistunut elokuvani ’Fabulous Cow Ladies’ on puolituntinen metsäkylpy, joka kertoo kolmesta metsälaitumella elävästä lehmästä. Luonnossa kuvaamisesta onkin tainnut muodostua uusi dogmani.”
”Sijoitamme startup-yrityksiin, innovaatioihin ja rahastoihin, jotka kehittävät kestävää rakennettua ympäristöä. Olemme perheyritys ja sisäympäristöratkaisuja rakentavan Halton Groupin vastuullinen omistaja. Olen Halton Venturesin toimitusjohtaja sekä ympäristöpolitiikan tohtori ja vihreän energiasiirtymän tutkija. Tavoitteenani on rahoituksen, liike-elämän ja tutkimuksen yhtymäkohdissa toimimalla rakentaa kestävämpää yhteiskuntaa ja tukea pitkäjänteistä järjestelmämuutosta.”
”Työskentelen globaalissa järjestössä, joka edistää Pariisin ilmastosopimuksen mukaista yritysten ilmastotyötä. Työssäni vastaan rakennussektorin GHG-laskennan ja tavoiteasetannan kehittämisestä. Ala vastaa yli kolmasosasta globaaleja päästöjä ja energiankulutusta, ja lisäksi rakennetun pinta-ala tulee vielä kasvamaan tulevaisuudessa. Siksi päästövähennykset rakennusten elinkaaren aikana ja käyttöiän pidentäminen ovat keskeisiä pyrkimyksissämme kohti elämää planetaarisissa rajoissa.”
”Ekologisesti kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää tiedon yhteistuotantoa, jossa yhteiskunnan eri toimijat tuottavat yhdessä tietoa ja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Tutkin väitöskirjassani tiedon yhteistuotannon menetelmien hyödyntämistä ympäristöpolitiikassa, käyttäen tapausesimerkkinä Murrosareena-menetelmää. Haluan auttaa ymmärtämään, miten nämä menetelmät luovat yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja miten ne kytkeytyvät osaksi ympäristöpolitiikan prosesseja.”
”I am researching how people in Finland find wellbeing amid social, digital, and environmental change, particularly in later life. Through ethnographic fieldwork and artistic methods I explore the link between environmental care and social wellbeing. I will share the results in an exhibition and graphic non-fiction book. My previous research was in Japan and I am the author of Ageing with Smartphones in Japan.”
”Tutkimukseni kiinnittyy ekososiaalipolitiikkaan ja kohtuuteen kestävän hyvinvoinnin mahdollistamiseksi. Tarkastelen väitöskirjassani, miten kulutuksemme voidaan pienentää kestävälle tasolle, reilusti ja hyväksyttävästi. Aineistona minulla on Suomessa toteutettu kyselytutkimus ja kotitalouksien haastatteluja. Olen myös tutkijana MERGE ja MAPS Horisontti-hankkeissa, joissa tutkitaan politiikkakeinoja, mittareita ja malleja kestävään hyvinvointiin ja kasvun jälkeiseen talouteen.”
”Johdan tutkimusprojektia, joka pyrkii ymmärtämään, kuinka norjalaisen silakan muuttuvat vaellusreitit haastavat nykyisiä ympäristöhallinnon raameja ja vaikuttavat silakan varassa oleviin elinkeinoihin. Tämän tapaustutkimuksen kautta tutkimukseni kysyy laajemmin mitä arktisten alueiden jatkuvasti muuttuvat ympäristösuhteet voivat kertoa ilmastoresilienssistä ja monilajisista keskinäisistä riippuvuussuhteista.”
”Yhteiskuntatieteellisenä ympäristötutkijana ja etnografina edistän ekofeminististä kohtuusajattelua ja -toimintaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Työskentelen yliopistotutkijana Transformatiivisen työn hankkeessani, joka tutkii työtä ja toimeentuloa nyky-yhteiskuntia potentiaalisesti muuttavana voimana. Lisäksi olen ollut perustamassa Untame tutkimuskollektiivia, suomalaista yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkijoiden yhteistyöverkostoa, joka keskittyy paradigmanmuutoksiin.”
”Tutkin veden kiertokulkua, sen merkitystä maapallojärjestelmän toiminnassa ja keskinäisriippuvuuksia paikallisten ja maailmanlaajuisten vesivarojen muutosten välillä. Kartoitan vesivarojen muutoksia käyttäen maailmanlaajuista dataa ja yhdistän tämän Suomen kontekstiin analysoimalla fyysisiä ja virtuaalisia vesivirtoja Suomeen ja Suomesta. Toivon, että tutkimukseni tuottaisi entistä kokonaisvaltaisempaa tietoa siitä, miten muokkaamme elintärkeää veden kiertokulkua ja miten se vaikuttaa meihin.”
”Minua kiinnostaa kasvava taloudellinen eriarvoisuus ja sen kytkökset ekologiseen kriisiin. Tutkin väitöskirjassani sitä, miten markkinoiden keskittyminen vaikuttaa vallan ja vaurauden kasautumiseen. Tarkastelen erityisesti julkisen sektorin roolia tässä kehityksessä sekä mekanismeja, joilla taloutta voitaisiin ohjata kestävään suuntaan. Juuri nyt tarkastelen kaupunkisuunnittelua ja tarkemmin Helsingin lähiöiden ostariuudistuksia ja niiden vaikutuksia ostareiden omistussuhteisiin.”
”Olen väitöskirjatutkija Sustainability transformations (Sustra) -tohtorikoulutuspilotissa. Tutkimuksessani tarkastelen psykologien näkemyksiä kestävyysmurroksesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tutkimukseni keskeinen tavoite on hahmotella myös planetaarisen psykologian kehystä.”
”I study the social and political dimensions of sustainable food system transformation. My current theme is farm to school, where I investigate opportunities for leveraging the institutional buying power of US public school districts to shift funding for school meals away from conventional food supply chains towards local, values-based supply chains. I am keen to work with the theme of farm to institution procurement (i.e., hospitals, corrections facilities) more broadly, also within the Nordic context.”
”Teen taiteellista tutkimusta ihmisen maa- ja maisemasuhteesta regeneratiivisen ajattelun ja praktiikoiden kontekstissa. Tutkimus pohjautuu dialogiseen kenttätyöhön uudistavan maanviljelyn harjoittajien sekä maaperä- ja ilmastotutkijoiden kanssa. Lähestyn aihepiiriä taiteellisen työskentelyn, havainnon tutkimisen ja ympäristöestetiikan kautta. Pohdin myös taidehistoriallista jatkumoa maataiteesta nykyhetken regeneratiivisen taiteen muotoihin.”
”Teen väitöstutkimustani pitkäaikaistyöttömille tarkoitetusta aktivointipalvelusta nimeltä kuntouttava työtoiminta. Tutkin, mitä ekologisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia tämän palvelun käytäntöihin kätkeytyy. Samalla pyrin osoittamaan ne tekijät, jotka hidastavat tai estävät ekososiaalisten piirteiden käyttöönottoa ja laajentumista. Näin tutkimukseen liittyy suomalaisen ja laajemmin länsimaalaisen aktivointipolitiikan ja sen tausta-ajatusten ekokriittistä tarkastelua.”
”Tutkin, miten journalistista julkisuutta voitaisiin tuottaa planetaaristen rajojen puitteissa. Tutkimuksessani suuntaan huomion journalistisen julkisuustuotannon materiaalisiin ulottuvuuksiin, kuten luonnonvarojen käyttöön, biodiversiteettikatoon, CO2-päästöihin ja erityyppisiin jätteisiin. Olen kiinnostunut siitä, miten journalismia tuottavan media-alan työ-, toiminta- ja tuotantotapojen tulisi muuttua, jotta journalistisesta julkisuustuotannosta tulisi materiaalisesti ympäristökestävää.”
”In my research group, we imagine a transformation of our mobility systems with the goal of creating and serving more coherent, ecologically sustainable and resilient, (more than) human-centered communities. The focus of my doctoral research is on the role of bottom-up movements, such as protests or civil disobedience, and how they can steer the desired change. I look at activism and how it helps or can help shape existing planning paradigms.”
”Kehitän uusia tutkimustapoja ja käytännön ratkaisuja luonnon tarpeet huomioivaan ekologisesti kestävään aurinkoenergian tuotantoon. Tutkimukseni yhdistää fysiikkaa, tekniikkaa, ekologiaa ja taidetta. Se kysyy, miten voisimme suunnitella ja rakentaa energiantuotantojärjestelmiä, jotka edistävät ekologisesti kestävää yhteiseloa ja vuorovaikutusta muiden lajien kanssa.”
”Tutkin bisnesorganisaatioiden olemassaoloa ja toimintaa perustelevaa purpose-viestintää. Ekologisten ja sosiaalisten kriisien myötä viime vuosina voimakkaasti yleistynyt viestintäilmiö vaatii läpivalaisua ja kriittistäkin näkökulmaa. Lähestyn purpose-viestintää eri sidosryhmien näkökulmista ja analysoin valtarakenteita, joita purpose-viestinnällä ja vastuullisuusviestinnällä tuotetaan ja uusinnetaan.”
”Tutkin kasvuun perustumattomia talousmalleja (post-growth), ja sitä millaisia teknologioita niissä käytetään, miten niitä innovoidaan, kuka ne omistavat ja miten ne suhtautuvat innovaatiopolitiikkaan. Olen tutkinut kestävyystransition hallintaa suomalaisessa kuntajohtamisessa ja alkuperäiskansayhteisöissä Ecuadorissa. Tällä hetkellä yritän ymmärtää millaisia organisaatioita, teknologioita ja innovaatioita tarvitsemme luomaan kestävämpää elämää.”
”My postdoctoral research is designed to contribute to sustainability transitions by examining the challenges and successful strategies of art-science collaborations that address complex environmental issues, particularly within the context of the Baltic Sea. A key objective is to develop and implement artscience mediation tools to enhance interdisciplinary research processes focused on natural systems.”
Puistokatu 4:n siviilipalvelushenkilö Vertti toimii talopäällikön oikeana kätenä.
Puistokatu 4:n siviilipalvelushenkilö Tuukka toimii talopäällikön oikeana kätenä.
”We are a collective of creative practioners with a systems change agenda, working to accelerate sustainability transformation by bridging the creativity gap. Our approach integrates creative and strategic design methods with a systemic, futures-oriented perspective, deeply informed by sustainability research. We believe that by expanding imagination and creative agency, we can unlock transformative pathways toward regenerative and just futures.”
”Ashoka on maailmanlaajuinen muutoksentekijöiden ja yhteiskunnallisten yrittäjien verkosto, jonka visio on ‘Everyone’s a Changemaker’. Verkostossamme on liki 4000 yhteiskunnallista yrittäjää yli 90 maasta, jotka kehittävät innovatiivisia ratkaisuja viheliäisiin ongelmiimme. Toimimme yli sektorirajojen, meillä on yhteistyökumppaneina mm. suuryrityksiä, säätiöitä ja yksityishenkilöitä ja tuomme nämä tahot yhteen ratkaisemaan aikamme tärkeimpiä ongelmia.”
”Väitöstutkimukseni käsittelee kestävyystoimijuutta oikeusjärjestelmässä. Jotta ekologisesti kestävä tulevaisuus olisi mahdollinen, tarvitaan lainsäädännön rinnalla myös syvällisempää muutosta oikeusjärjestelmän periaatteissa. Olen kiinnostunut ympäristölainsäädännön valmisteluun ja tulkintaan osallistuvien ihmisten kokemuksista, koska ne auttavat ymmärtämään toimijuuden ja muutoksen mahdollisuuksia ja rajoitteita kompleksisessa systeemissä.”
”Väitöskirjatutkimukseni tutkii suomalaisia metsiä utopistisen mielikuvituksen kautta, johon sisältyy tiedettä, tekoälyä, taidetta, tunteita ja kansalaisaktivismia. Tutkimus haastaa vallitsevat talouden narratiivit ja nostaa metsän ekosysteeminä esiin. Tutkimuksessa keskitytään tekoälyn avulla tuotettuun tekstiin, jota tutkimukseen osallistuvat lukiolaiset kirjoittavat. Tutkimuksen juuret ovat mielikuvitus- ja utopiatutkimuksessa, ja etenkin sosiokulttuurisessa sekä syväekologisessa perinteessä.”
”Toimin vastuullisuusstrategina yrityksessäni, jossa autan organisaatioita löytämään kestävän tavan edistää vastuullisuutta. Fasilitoin vastuullisuusstrategioita sekä suunnittelen ja toteutan vastuullisuusraportteja ja -viestintää. Palveluni huomioivat aina sekä planeetan että ihmisten kantokyvyn rajat. Viherpesun ja sanahelinän sijaan ohjaan yrityksiä keskittymään vaikuttaviin ja konkreettisiin vastuullisuustekoihin.”
”Keskeinen osa toimintaamme on yrttien luomuviljely. Kehitämme uudistavan viljelyn menetelmiämme, joiden avulla pyrimme parantamaan maaperän mikrobiomia entisestään. Aloitamme myös systemaattisesti mittaamaan uudistavan viljelyn vaikutuksia hiilensidontaa. Haluamme osana tuotekehitystämme tutkia kasviuutteiden vaikuttavia aineita: niiden määriä sekä sitä, miten maaperän mikrobiomin vaikuttaa kasvien ravintoaineisiin.”
“Metsäliike ja sen kehittämiseksi toimiva Lusto-hanke, jossa työskentelen koulutuskoordinaattorina, ovat olemassa akuutisti uhattujen luonnonmetsien varjelemiseksi ja Suomen metsäsektorin kestävyysmurroksen jouduttamiseksi. Monialainen työryhmämme jalkauttaa tutkimustietoa metsäaktivistiselle kentälle ja osallistaa tutkijoita, asiantuntijoita ja taiteilijoita. Toimimme siltana tiedemaailman, ekologisesti orientoituneen taidekentän ja suoremman toiminnan tekijöiden välillä.”
”Kulutustutkimuksen väitöskirjassani pureudun ekologisesti kestävän ruoankulutuksen sosiokulttuuriseen ulottuvuuteen. Olen kiinnostunut arjen ruokakäytänteistä ja niiden muutoksesta kohti paitsi lihankulutuksen vähentämistä, myös planeetan rajoihin mahtuvaa elämäntapaa. Hyödynnän erilaisia laadullisia menetelmiä sekä kriittistä otetta, ja analysoin ruoankulutusta päivittäistavarakaupan markkinoinnin sekä kansalaisyhteiskunnan toiminnan näkökulmasta.”
”Väitöskirjassani tutkin puolueiden tavoitteita ja poliittisia ristiriitoja Helsingin, Tampereen ja Oulun kaupunkisuunnittelussa. Tutkimuksessani tarkastelen muun muassa sitä, miten puolueet vastaavat kaupunkisuunnittelulla ilmastonmuutoksen, luontokadon ja kaupunginosien segregaation aiheuttamiin haasteisiin. Kaupunkisuunnittelulla on tässä keskeinen rooli, sillä se mahdollistaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kaupungin kehittämisen.”
”Tutkin, miten länsimaisen kasvatuksen ihmiskeskeisyyttä voitaisiin purkaa, ja miten kasvatus voisi välittää elämäkeskeisempää maailmankuvaa, jossa ihminen systeemeineen nähdään osana luontoa. Ihmiskeskeistä, ihmisen luonnosta erottavaa länsimaista maailmankuvaa pidetään yhtenä planetaarisen monikriisin juurisyistä. Tutkimuksellani pyrin osallistumaan tämän kriisiä ylläpitävän maailmankuvan muuttamiseen kasvatuksen kautta.”
”Olen ympäristö-, avaruus, ja sukupolvietiikkaan erikoistunut väitöskirjatutkija ja tutkin väitöskirjassani avaruuteen liittyviä ympäristöeettisiä kysymyksiä. Avaruustoiminnan lisääntyessä on tärkeää pohtia tekojemme vaikutuksia myös maapallon ulkopuolella. Kestävän tulevaisuuden rakentamista ei voida enää rajoittaa planeettamme rajojen sisälle, vaan on myös pohdittava ihmiskunnan kosmista jalanjälkeä.”
”Väitöskirjani pureutuu siihen, millaisia strategioita yritykset voivat käyttää, jotta niiden toiminta paitsi minimoisi haittoja luonnolle ja ihmiselle, myös loisi sosiaalisille ja ympäristön järjestelmille kykyä elpyä ja kukoistaa. Toisaalta kysyn, mitä esteitä tai kannustimia tällaisen uudistavan – tai regeneratiivisen – liiketoiminnan tiellä on. Vielä muotoaan hakeva keskustelu regeneratiivisuudesta pohjautuu systeemiseen ajatteluun ja näkee ihmisen vahvasti osana luontoa.”
”Väitöskirjassani tutkin puuta kestävän yhteiskunnan rakennusaineena. Puurakentaminen tekee konkreettisesti näkyväksi, kuinka tulevaisuuden ‘vihreä’ ja ‘kestävä’ kaupunki kytkeytyy lähtemättömästi maaseudun luonnonvaroihin, tietoon, teollisuuteen ja työvoimaan. Väitöskirja haastaa ja monipuolistaa käsityksiä kestävän ja nykyistä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamisesta.”
”Tutkimustyöni tarkastelee lääkealan ekologista kestävyyttä ja alalla toimivien tahojen mahdollisuuksia vihreään siirtymään EU:ssa meneillään olevien lainsäädännöllisten muutosten ohjauksessa ja paineessa. Lääkealaan liittyy sekä luonnon monimuotoisuutta vähentäviä vaikutuksia (ympäristöön päätyvät lääkejäämät) että ilmastovaikutuksia (lääketuotanto ja pitkät jakeluketjut yms.). Ekologisesti kestävän tulevaisuuden saavuttamiseen tarvitaan vihreää siirtymää myös lääkealalla.”
”Tutkin arjen kemikalisoitumista hiipivänä kriisinä. Tutkimukseni analysoi kriittisesti kansallisen kemikaalihallinnan suuntaa ja dynamiikkaa uudistuvan EU-sääntelyn alla. Taustani kemistinä on ohjannut mielenkiintoni ongelmakenttään, jota tieteen, teknologian ja politiikan yhteispeli uurtaa tietynlaiseksi. Näitä institutionaalisia uurteita tarkastelemalla käy ilmi, millä tavalla käsityksiä kemikaaleista olisi syytä ja mahdollista päivittää yhteiskunnan eri tasoilla.”
”Tutkin ihmisen ja makean veden suhdetta, erityisesti veteen liittyvien kestävyyshaasteiden globaaleja ulottuvuuksia. Haluaisin, että tutkimukseni avaisi uusia näkökulmia suhtautumisessamme veteen ja tapoihin joilla olemme vuorovaikutuksessa veden kanssa: että vesi nähtäisiin kriittisenä osana koko planeettamme laajuista järjestelmää, eikä vain paikallisena tai alueellisena resurssina, ja että tiedostaisimme, kuinka merkittävästi muokkaamme veden kiertokulkua ja siten myös maapallon tilaa sääteleviä prosesseja.”
“Tutkin ympäristökonflikteja ja konfliktinratkaisua. Ajankohtaisena teemanani ovat ns. vihreän siirtymän jännitteet ja konfliktit. Konfliktinratkaisun ohella pidän tärkeänä konfliktien ennakointia ja yhteistoiminnallisten menettelytapojen kehittämistä kompleksisiin kestävyyshaasteisiin. Työni vaikuttaa myös Akordi Oy:n toimeksiantojen ja interventioiden kautta.”
”Tutkin kohtuusnäkökulmaa päätöksenteossa ja sitä, miten kohtuus käsitteenä ymmärretään ympäristöliikkeessä, Kohtuusliikkeen aktiivien keskuudessa. Tutkimukseni keskiössä on ’alhaalta ylöspäin’ ja ’ylhäältä alas’ suuntautuvien lähestymistapojen vuorovaikutus.”
”Forests are more than just trees—they’re places of shared interest, debate, and sometimes, conflict. My research focuses on forest governance, with a special interest in disputes over forest use. I analyze characteristics and possible patterns in forest conflicts. Right now, I’m exploring bridging topics that could connect different perspectives in the EU’s forest bioenergy discussions. I believe that dialogue is key to balancing nature, people, and policy for a more sustainable future.”
”Olen tutkimuksessani kiinnostunut uhkaavista vuorovaikutuskokemuksista ja niistä kertomiseen liittyvistä haasteista ja dilemmoista. Uhan kokemus on vuorovaikutuksessa keskeinen tekijä, joka estää ihmisiä ottamasta sosiaalisia riskejä, kuten kertomasta huolistaan, ehdottamasta uusia ratkaisuja tai haastamasta olemassa olevia käytäntöjä. Yksi tutkimukseni keskeisimmistä tavoitteista on luoda tasa-arvoisempia kerronnan mahdollisuuksia, jotta ekologisen kestävyyden kannalta tärkeät äänet pääsisivät kuuluviin.”
“Tutkin ilmastonmuutoksen ja talouskasvun representaatioita mediassa sekä analysoin niiden keskinäistä suhdetta tekoälytyökalujen avulla. Haluaisin vaikuttaa yhteiskuntaan paljastamalla narratiiveja ja mahdollisia ajatusvinoumia, joita keskusteluissa ilmasto-talous-akselilla julkisuudessa esiintyy. Toivon voivani auttaa Puistokatu 4:n yhteisöä ainakin koneoppimiseen ja tekoälyyn liittyvien tutkimustapojen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä em. teemoihin liittyen.”
”Tutkin väitöskirjassani kriittisesti sitä, millaista vallitsevaa ideologiaa nykyinen korkeakoulutus tuottaa ja ylläpitää. Mitä pidetään normaalina ja tavoiteltavana elämäntapana? Mikä vaikutus elämäntavallamme on globaaleihin ekokriiseihin ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen? Olen myös projektitutkija planetaarisen hyvinvoinnin hankkeessa, minkä kautta tarkastelen sitä, miten hyvinvointikäsityksen päivittäminen voisi edistää kestävyysmurrosta.”
”Monimutkaiset ja ristiriitoja synnyttävät ympäristöongelmat vaativat yhteiskunnan eri toimijoilta kykyä tehdä yhteistä ongelmanratkaisua eli yhteistoiminnallista kapasiteettia. Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mitä tällainen kapasiteetti on sekä missä ja miten se kehittyy käytännössä. Tutkimusaineistoni koostuu prosesseista, joissa on onnistuttu ratkomaan erittäinkin haastavia tilanteita.”
”Kiertotalous on yksi keskeisistä siirtymistä, joiden kautta yhteiskuntaa pyritään ohjaamaan ekologisesti kestävämpään suuntaan. Sosiologina olen erityisen kiinnostunut kansalaisten roolista tässä murroksessa. Tutkin etenkin sitä, millaisia kansalaisia kiertotalous tarvitsee toimiakseen: mitä meiltä odotetaan kansalaisina, jotta siirtymä olisi mahdollinen.”
”Väitöskirjassani tutkin ympäristövaikutusten arvioinnin asemaa kestävyysmurroksessa. Väitöskirjan läpileikkaavana teemana on ympäristöä koskevan tiedon ja oikeuden suhde. Tutkimusta ympäristöstä ja ihmistoiminnan vaikutuksista ympäristöön on valtavasti ja se lisääntyy jatkuvasti, mutta ympäristöä koskeva tieto ei sellaisenaan välity oikeudellisiin mekanismeihin.”
”Tutkimuksessani selvitän kansainvälisen korkeakoulutuksen ekologista ja sosiaalista (ekososiaalista) kestävyyttä erityisesti eurooppalaisen yliopistoallianssin ja hitaan akateemisen liikkuvuuden näkökulmista. Tutkimuksessani keskeistä on ekososiaalisesti reilun kehityksen stimuloiminen ja sitä kautta planetaarisen hyvinvoinnin edistäminen laajemmin yhteiskunnassa. Sovellan tutkimuksessani etnografiaa ja diskurssianalyysiä.”
”Työskentelen kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ja siihen liittyvien moninaisten arvojen ja arvokonfliktien ymmärtämisen parissa. Lisäksi tutkin ja kehitän luovia ja kehollisia oppimismenetelmiä kestävyyskoulutukseen. Sovellan usein tieteenalojen rajoja ylittävää tutkimusta, fasilitoin työpajoja ja käytän luovia menetelmiä tutkimuksessani.”
”My research revolves around natural fibers, specifically bamboo, as a bioeconomic solution for products labeled as sustainable. Bamboo is generally considered more ecologically sustainable than other synthetic and organic materials, and global demand is increasing. My research aims to understand how bamboo’s everyday uses and values are changing in the rural communities that harvest it and the impacts of the so-called bamboo boom.”
”Tutkin väitöskirjassani ilmastoteknologioita, kuten hiilidioksidin talteenottoa, hyötykäyttöä ja varastointia (CCUS), sekä akkumateriaaleihin ja materiaalien kierrätykseen liittyviä sosiaalisia vaikutuksia ja sääntelyä. Tutkin sitä, kuinka teknologioita voidaan implementoida kestävällä tavalla (vai voidaanko?) ja mitä pullonkauloja niiden käyttöönotossa on. Tutkimukseni ei keskity ainoastaan ekologiseen kestävyyteen, vaan tarkastelen myös kytkentöjä sosiaalisen kestävyyteen ja systeemitasolla.”
”Pyrin luomaan tutkimuksellani ymmärrystä sosioteknisten järjestelmien sosiaalisesta kestävyydestä. Olen erityisesti kiinnostunut siitä, miten alueelliset yhteisöt ja asukkaat hyötyvät uusiutuvasta energiasta eniten. Energiamurros ei tuota kestävää tulevaisuutta, mikäli toistamme samat virheet kuin muussa teollisuuspolitiikassamme eli unohdamme ihmiset ja yhteisöt, niiden elinvoiman, hyödyt, sekä ympäristön.”
”Vuonna 2022 perustetun RELEX-säätiön tarkoitus on vaalia luonnon monimuotoisuutta, ehkäistä ilmastonmuutosta ja edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. Rahoitamme kaikkien eliöiden paremman tulevaisuuden eteen työskenteleviä toimijoita. Tuemme kumppaneitamme myös muin mahdollisin tavoin muun muassa tarjoamalla verkostojemme osaamista heidän käyttöönsä. Työskentelen Puistokadulla tämän uuden säätiön rakentamiseksi ja teen sen rahoitus- ja verkostotyötä.”
Talopäällikkömme sijainen Pasi huolehtii siitä, että talon puitteet mahdollistavat keskittymisen ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Viestinnän harjoittelijamme Heta avustaa Puistokatu 4:n viestinnässä kesän ja syksyn ajan.
Ohjelmapäällikkömme Minttu kuljettaa hyppysissään Puistokatu 4:n ohjelmaa. Ota Minttuun yhteyttä, jos haluat tehdä yhteistyötä kanssamme!
”Tutkin väitöskirjassani kestävyydenjälkeisyyden (post-sustainability) ja kestävän teknologiasuhteen kysymyksiä. Jatkan väitöskirjaohjaajani Veli-Matti Värrin avaamasta problematiikasta ’Kasvatus ekokriisin aikakaudella’ (2018).”
”Toimin neuvonantajana ja perustajajäsenenä Gro Sustainability Advisors Oy:ssa. Tavoitteemme on edistää kestävämpää liiketoimintaa planeetan rajoissa. Tarjoamme räätälöityjä kestävyyspalveluita, kuten strategioiden kehittämistä ja jalkauttamista, analyyseja sekä viestintätukea. Lisäksi haluamme inspiroida ja tukea muita organisaatioita rohkeampiin kestävyysratkaisuihin erilaisten esitysten ja työpajojen kautta. Viimeistelin viime vuonna väitöskirjani Puistokadulla kestävästä yritystoiminnasta ruokajärjestelmässä.”
Tuotantokoordinaattorimme Sampo vastaa Puistokatu 4:n ohjelma- ja tapahtumatuotannosta sekä tilavaraustoiminnasta.
”Toimimme ympäristökiistoissa neutraalina osapuolena ja monenvälisen neuvottelun asiantuntijana. Olemme toimineet välittäjänä noin sadassa ympäristöä ja luonnonvarojen käyttöä koskevassa prosessissa. Ne vaihtelevat mittakaavoiltaan valtakunnallisista politiikkalinjauksista alueellisiin suunnitelmiin ja paikallisiin hankkeisiin. Esimerkkejä näistä: Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnittelu, susikannan hoitosuunnitelman päivitys ja valtion ja ympäristöjärjestöjen välisten metsäkiistojen ratkaisu.”
”Olen tutkinut taiteellisessa työssäni liki 20 vuotta vuorovaikutusta, radikaalia empatiaa ja kysymyksiä kuluttajuudesta. Työstän parhaillaan teosta, joka purkaa lajien välistä kommunikaatiota. Sen lisäksi käsikirjoitan ja valmistelen toiminnallista audioesseetä, joka jatkaa Helsinki Biennaalin ”Tulin kyllä ajatelleeksi, mutta hieman liian myöhään” -teoksen tematiikkaa. Teoksessa ihmislaji vapautetaan luontoon testaamaan ja mielikuvittelemaan lintulajisten kehoa.”
”Olemme riippumaton ja voittoa tavoittelematon toimija, jonka tavoitteena on vahvistaa demokratiaa, luottamusta ja yhteiskunnallista resilienssiä. Järjestämme dialogeja, joissa pyritään keskustelemaan rakentavasti ja mahdollisimman tasavertaisesti yhteiskunnallisista asioista. Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän tulevaisuuden pohtiminen näkyy keskusteluteemoissamme sekä yhteistyökumppanuuksissamme. Tällä hetkellä teemme yhteistyötä esimerkiksi Ylen, Suomen partiolaisten ja pohjoismaisen ministerineuvoston kanssa.”
”Climate Move tarjoaa matalan kynnyksen keinoja ja yhteisön kunnianhimoisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan edistämiseen. Toimimme noin 20 aktiivisen vapaaehtoisen voimin, minkä lisäksi satunnaisemmin toimintaan osallistuu joitain kymmeniä aktiiveja. Jaamme tietoa ilmastoasioista sekä ylläpidämme keskustelua ilmastopolitiikasta. Lisäksi tarjoamme asiantuntijatietoa ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä teemme tiivistä yhteistyötä muiden ilmastoliikkeiden kanssa.”
”Keskityn ekologista kestävyyttä edistävän tulevaisuusajattelun ja -toimijuuden vahvistamiseen. Hyödynnän tutkijan laajaa ammattitaitoani kulttuuriperinnöstä ja kulttuurisista merkityksistä sekä kokemustani kouluttajan, valmentajan, puhujan, konsultin ja fasilitaattorin tehtävistä planetaarisiin rajoihin asettuvan hyvän elämän edistämiseen. Olen mielelläni apuna myös organisaatioiden sidosryhmätyössä, hankehakemusten kirkastamisessa ja -viestinnässä.”
”Väitöskirjani käsittelee yksilön roolia kestävyysmurroksessa kulutusperusteisen päästölaskennan avulla. Tutkin yksilöiden kulutusperusteisten päästöjen vähennyspotentiaalia: miten yksilön ja yhteiskunnan toimet vaikuttavat kulutusperusteisiin päästöihin ja minkälaisia valmiuksia yksilöillä on päästöjen vähentämiseen. Vaikka ilmastokriisin ratkaisuja ei voi laittaa vain yksilön vastuulle, haluan tutkimukseni avulla tuoda esiin yksilöiden toimijuuden ja mahdollisuudet kestävämmän tulevaisuuden rakentajina.”
”Jäte on yksi merkittävimmistä ympäristöongelmista. Jotta kestävämpi tulevaisuus olisi mahdollinen, tarvitaan tietoa niin jätevirroista ja niiden hillitsemisestä, jätehallinnan ongelmakohdista kuin tavoista elää jätteen kanssa. Tuotan sitä johtamissani hankkeissa WasteMatters (ERC CoG, 2022–2027) ja DECAY (Suomen Akatemia, 2022–2026), joissa tutkimusryhmäni kanssa tarkastelemme jätettä yhteiskuntaa muovaavana tekijänä täynnä riskejä ja mahdollisuuksia.”
Talopäällikkömme Vesa vastaa siitä, että talon käyttäjillä on parhaat mahdolliset olosuhteet keskittyä ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Viestinnän asiantuntijamme Joel vastaa Puistokatu 4:n ilosanoman levittämisestä ja siitä, miltä talon toiminta näyttää maailmalle.
Yhteisö- ja osallisuuspäällikkömme Nina on ollut rakentamassa Puistokatu 4:ää ensihetkistämme saakka. Tällä hetkellä Nina vastaa Puistokadun yhteisöstä ja siitä kumpuavasta muutosvoimasta!
TAH-säätiön hallituksen jäsenenä Anna tukee Puistokatu 4:ää strategia- ja sidosryhmätyössä.
Toiminnanjohtajamme Minttu on toinen Puistokatu 4:n perustajista. Minttu vastaa Puistokatu 4:n strategisesta johtamisesta ja kehittämisestä.
