Puistokatu 4:n remontti on valmis – tässä jutussa kurkataan, miltä kaksivuotinen projekti tieteen ja toivon työmaalla näytti
Syksyllä 2020 alkaneet Puistokatu 4:n kunnostustyöt on saatu päätökseen. Tässä jutussa arkkitehti, urakoitsija ja konservaattori kertovat, millainen projekti yli satavuotiaiden kattomaalausten alla vietiin läpi.
KUVAT: LASSE LECKLIN, ANNA HERLIN & JOEL HAAPAMÄKI
Kun Puistokatu 4:n pääurakoitsijan Rakennus Oy Antti J. Aholan Joonas Jaatinen saapui tulevan työmaansa pihalle ensimmäistä kertaa syyskuussa 2020, odotti paikalla parhaat päivänsä nähnyt talo.
“Kyllähän tämä oli todella heikossa hapessa, kuin autiotalo”, Puistokatu 4:n työmaan vastaava työnjohtaja Jaatinen muistelee nyt.
“Eipä siinä. Alettiin laittaa paikkoja pikkuhiljaa kuntoon. Ensin kopit työmaalle ja sitten hommiin.”
Talo jo kolmella vuosisadalla
Ensimmäinen versio Puistokatu 4:stä valmistui jo 140 vuotta sitten, kun insinööri ja kartanpiirtäjä Carl Henrik Nummelin rakennutti talon itselleen 1870-luvun lopulla. Rakennus tuhoutui kuitenkin kokonaan tulipalossa jo 1886.
Nykymuotoinen huvila nousi paikalle 1890-luvun alussa. Uudet asukkaat olivat aikansa tunnetuin suomalaisnäyttelijätär Ida Aalberg ja tämän varatuomaripuoliso Lauri Kivekäs. Piirustukset laati Kivekkään arkkitehtiveli ja taloon itsekin muuttanut Josef Stenbäck.
Vuonna 1916, muutaman vuosikymmenen yksityisasuttamisen jälkeen, huvila muutettiin kouluksi. Ensin talossa toimi yksityinen Svenska Samskolan ja sen jälkeen Ranskalainen kansakoulu ja lastentarha.
Koulu vaurioitui toisessa maailmansodassa, ja sen purkamistakin harkittiin, kunnes Arkkitehtuurimuseon säätiö puuttui peliin ja vuokrasi Puistokatu 4:n vuonna 1959. Seuraavat vuosikymmenet talo toimi Suomen Arkkitehtuurimuseon näyttely- ja toimistotilana.
2000-luvulle tultaessa ikä alkoi näkyä talossa, joka kärsi muun muassa kosteusvaurioista ja lahoavista rakenteista. Arkkitehtuurimuseolla ei ollut varaa tarvittavan laajuisiin kunnostustöihin, ja lopulta museon toiminta siirrettiin muualle.
Vuosikausia lähes autioituneena seisseelle rakennukselle ei tahtonut löytyä ottajia, kunnes tammikuussa 2020 Tiina ja Antti Herlinin säätiö osti rakennuksen päämääränään perustaa sinne tieteen ja toivon talo yhdessä Maj ja Tor Nesslingin säätiön kanssa.
“Kun avasimme Mintun (Nesslingin säätiön tutkimusjohtaja Minttu Jaakkola) kanssa Puistokatu 4:n oven ensimmäisen kerran marraskuussa 2019, tiesimme heti, että tässä on tila, jota olemme etsineet. Haluamme kutsua taloon ihmisiä eri puolilta yhteiskuntaa pohtimaan ja rakentamaan yhdessä ekologisesti kestävää tulevaisuutta”, Tiina ja Antti Herlinin säätiön kehitysjohtaja Anna Herlin kertoo.
Talokaupoissa konsultoitiin muun muassa arkkitehtitoimisto SARC:ia, joka valikoitui lopulta myös kunnostusprojektin pääsuunnittelijaksi.
“Pohdittiin säätiöiden kanssa minkälaista tulevaisuutta haluaisimme talolle ja taipuisiko tämä rakennuksena heidän tarpeisiinsa. Ajateltiin toiminnan ideaan sopivan hienosti, ettei rakenneta uutta, vaan pelastetaan arvokiinteistö, joka oli siinä kohtaa elämänkaartaan, että se olisi todennäköisesti menetetty ilman peruskorjausta”, SARC:n toimitusjohtaja Sarlotta Narjus kertoo.
Seuraava vuosi kului pitkälti valmistelutöissä: kunnostussuunnitelmia tehdessä, urakoitsijoita kilpailuttaessa ja lupia selvittäessä. Vihdoin syksyllä 2020 alkoi kolmikerroksisen ja 920 neliöisen talon vaativa kunnostusurakka. Nyt, liki kaksi vuotta myöhemmin, se on viimein tulossa päätökseen.
Turvallisesti historiallista
Kun kunnostustyöt Puistokadulla alkoivat syksyllä 2020, oli remontoijilla ensimmäisenä edessä rakennuksen pahoin kärsineen ja vuotavan vesikaton purku. Samalla aloitettiin ullakon runkotyöt ja julkisivuremontti. Sään pieksämät julkisivut purettiin Kaivopuiston ja merenrannan puolelta. Puistokadun puoleiselta julkisivulta jynssättiin maalit pois.
Rakennusta jouduttiin vahvistamaan huolellisesti. Uusia portaita valettiin, koristekattoja siirrettiin, välipohjaa avattiin ja purettiin.
“Rakenteita jouduttiin purkamaan osin aika perusteellisesti, jotta saatiin pidettyä talo kunnossa”, Sarlotta Narjus sanoo.
Kunnostustöiden lähtökohtana on ollut paitsi varmistaa rakennuksesta turvallisuus ja kestävyys myös jättää nähtäväksi sen historiasta mahdollisimman paljon. Peruskorjauksella ei olla pyritty palauttamaan taloa alkuperäiseen loistoonsa. Sen lukemattomat kerrostumat ja niihin pureutunut ajan hammas sai jäädä näkyviin.
Uusien omistajien ajatus on ollut tehdä Puistokatu 4:stä kaupunkilaisille avoin, elävä tila, jonka jokainen nurkka ja kerros on erilainen kurkistus talon historiaan.
“En ole törmännyt vastaavan mittakaavan konservointiin aiemmissa rakennustyömaissani. Konservaattorin homma on ollut tässä projektissa huomattavassa roolissa”, työmaan vastaava johtaja Joonas Jaatinen kertoo.
Piilotettuja uusrenessanssimaalauksia
Helmikuussa 2022 Puistokadulla alkoivat konservointityöt. Niistä on vastannut konservointi- ja restaurointiyritys Kollaasi.
“Tämä talo on ollut meille oikea aarreaitta. Aluksi luultiin, että täällä on säästynyt vain muutama koristeosa, mutta lopulta niitä löytyi ihan joka paikasta. Voi olla ettei ihan tällaista kohdetta osu työuralle toista”, Kollaasin interiöörikonservaattori Hanna Rotonen kertoo.
Varsinkin Puistokatu 4:n toisessa kerroksessa näkyy edelleen entisten asukkaiden tyyli. Näyttelijä Ida Aalberg tilasi kotinsa huoneisiin näyttävät kattomaalaukset tuntemattomaksi jääneeltä tekijältä. Niistä muutamat ovat säilyneet koskemattomina tähän päivään asti.
Konservaattorien työn pääpaino on ollut juuri näiden, oletettavasti 1800-luvulla maalattujen uusrenessanssityylisten koristekattojen vaalimisessa. Uusien omistajien toiveet rosoisuudesta on otettu myös kattomaalausten retusoinnissa huomioon.
“Kattoja korjattiin vain sen verran, että katsojan huomio kiinnittyy maalauksiin, eikä vaikkapa katossa oleviin vesivahinkoihin. Katon halkeamia ei olla pyritty häivyttämään kokonaan, vaan jätetty tarkoituksella näkyviin”, Rotonen sanoo.
Satoja ja taas satoja koristeellisia yksityiskohtia sisäänsä kätkevän Puistokatu 4:n kaikki koristekatot eivät vieläkään ole nähtävillä. Joidenkin kattomaalausten päälle on vuosikymmenten aikana maalattu uusi pohjamaali. Tällaiset katot päätettiin toistaiseksi jättää sellaisekseen, sillä alkuperäisten maalausten vaurioitumisen riski niiden esiin raaputtamisessa olisi ollut liian suuri.
“Nämä koristeet ovat edelleen tallella maalikerrosten alla. Aikaisempien omistajien korjausmäärärahojen puute on ollut sikäli myös siunaus, että joitain koristeluista on säilynyt, koska ei ole ollut mahdollisuuksia tehdä haluttuja modernisointitoimenpiteitä”, Rotonen kertoo.
Satojen ihmisten työpanos
Vaikka konservaattorit ovat saaneet kunnian vaalia kenties Puistokatu 4:n näyttävimpiä puolia, ovat he olleet vain yksi valtavan palapelin tärkeistä osista.
“Ikkunakunnostajia, maalareita, timpureita, muurareita, sähkömiehiä, putkiasentajia, eristäjiä, siivoojia, entisöijiä, pinkopahvinasentajia…”, Puistokatu 4:n rakennustyömaan vastaava työnjohtaja Joonas Jaatinen luettelee muutaman esimerkin mainitakseen.
Rakennustyömaalla on vieraillut projektin mittaan satoja työntekijöitä. Remontin viimeisissä vaiheissa on ollut tavallista, että paikalla on työskennellyt yhtäaikaisesti kuusikymmentäkin henkilöä.
Jaatinen on jakanut työmaan operatiivisen vastuun vanhemman työnjohtajan Lauri Koposen ja työnjohtaja Juha Luolakarin kanssa. Hän suitsuttaa samaan tapaan niin lähimpiä työkavereitaan kuin kaikkia Puistokadulla vuosien mittaan työskennelleitä.
“Olen niin kiitollinen kaikille tekijöille, jotka ovat olleet mukana tässä projektissa. Saa olla onnellinen siitä, miten mahtava ja ammattitaitoinen porukka meillä on ollut. Me-henki on ollut vahva talossa ja rakennuskopissa.”
Ehkä hieman symbolisestikin Jaatinen siirtyi vastaavan työnjohtajan tehtävästään isyysvapaalle remontin viimeistä edeltävällä viikolla.
“Ja onhan se ollut hienoa miten tässä touhutessa on alkanut valjeta myös tämän talon tuleva käyttötarkoitus. Se luo uskoa tulevaan.”
Tekstissä on käytetty lähteenä arkkitehtitoimisto Livadyn ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tekemää Puistokatu 4:n rakennushistoriallinen selvitystä.
Katso myös Puistokatu 4:n toiminnanjohtajan Anna Herlinin blogikirjoitus Puistokadun remontin alkuajoilta, dokumentaristi Virpi Suutarin kuvaama Puistokatu 4 -video sekä Kimmo Oksasen Helsingin Sanomiin kirjoittamat jutut vuosilta 2020 ja 2022.
