Puistokatu 4:n tutkimusmehiläiset keräsivät dataa Kaivopuiston biodiversiteetistä – lue pilottihankkeen tuloksista!
Kesällä 2023 Puistokatu 4:ssä surisi hanke, jonka pitkän tähtäimen tavoitteena on selvittää millaiset ympäristöt tukevat parhaiten luonnon monimuotoisuutta ja monilajisuutta kaupungeissa.
Puistokadulle tuotiin toukokuussa 2023 mehiläispesä, jonka 20 000 mehiläistä työskentelivät Puistokatu 4:n pilottihankkeen tutkimusapulaisina.
Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoiden sekä HumbeBee Oy:n kanssa toteutetun hankkeen ideana oli kartoittaa Kaivopuiston alueen biodiversiteettiä mehiläisten hunajaa tutkimalla.
“Mehiläisten kerätessä siitepölyä ja mettä, tarttuu niihin muiden samassa ympäristössä elävien lajien DNA:ta. Tämän DNA-datan ne tuovat mukanaan pesään, jossa se lopulta päätyy hunajaan”, kertoo apulaisprofessori Helena Wirta.
Kasvillisuuskartoituksen lisäksi tarhamehiläisiä voidaan käyttää keräämään ympäristöstään tietoa myös esimerkiksi saasteista, torjunta-aineista ja mikrobeista.
Hunajasta saatua dataa hyödyntämällä Helena Wirta (kuvassa) ja Lotta Kaila Helsingin yliopistosta pystyivät tekemään tulkintoja Kaivopuiston alueen biodiversiteetistä sekä siitä millaisia kukkivia kasveja Puistokadun ympäristö tarhamehiläisille tarjosi kesän eri vaiheissa.
Hunajassa lukuisien kasvien, bakteerien ja sienien DNA:ta
Puistokadun tutkimuspesistä käytiin keräämässä näytteet useampana ajankohtana pitkin viime kesää. Medestä ja siitepölynäytteistä määritettiin laboratoriossa lukuisien kasvien, bakteerien ja sienien DNA:ta.
Näytteet paljastivat pajun olleen alkukesästä Kaivopuiston mehiläisille tärkein meden ja siitepölyn tarjoaja. Myöhemmin kesällä medessä oli eniten pensas- ja tuoksuangervojen DNA:ta ja siitepölyssä sormihanhikkien, tuoksuangervojen ja rantakukkien DNA:ta.
Kasvien ja bakteerien monimuotoisuus hunajanäytteissä oli suurin alkukesästä. Sienten DNA:n osuus näytteissä kasvoi selkeästi loppukesästä.
Mehiläiset keräävät siitepölyä ja mettä noin kahden kilometrin säteellä pesän ympäristöstä, ja niihin tarttuu runsaasti muiden samassa ympäristössä elävien lajien DNA:ta.
Tutkimusmehiläiset avuksi kestävämmän kaupunkien luomisessa
Villipölyttäjäkannat ovat laskeneet viime vuosina voimakkaasti. Pölyttäjien kannalta on tärkeää, että ympäristössä on tarjolla ravintokasveja varhaisesta keväästä syksyyn. Kaupungeissa kuitenkaan harvoin huomioidaan villipölyttäjien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kuten kukkajatkumoa.
Hankkeen jäsenten toiveissa on, että tutkimusmehiläisiä voitaisiin tulevaisuudessa käyttää useilla kaupunkialueilla.
“Jos meillä olisi pesiä laajasti ympäri erilaisia kaupunkiseutuja voitaisiin suuremman ja rikkaamman datan avulla tulevaisuudessa tehdä tulkintoja monista erilaisista kaupunkirakenteista ja siitä, miten niistä saisi kestävämpiä sekä ihmisten että muiden lajien kannalta”, tutkijatohtori Tiina Rinne summaa.
KUVAT: JUSSI HELLSTEN
Puistokatu 4:n pilottihankkeen toteuttivat HumbleBee Oy sekä Helsingin ja Aalto-yliopiston tutkijat. HumbleBee:n perustaja Aapo Reuter on rakentanut verkostoa yritysasiakkaille kehittämänsä mehiläispesäpalvelun ympärille. Tiina Rinne (D.Sc) Aalto-yliopistosta tutkii kaupunkisuunnittelun roolia ihmisen ja planetaarisen terveyden edistämisessä. Lotta Kaila (PhD) Helsingin yliopistosta tutkii tarhamehiläisten avulla ympäristön kemikalisoitumista. Helena Wirta (PhD) Helsingin yliopistosta tutkii niin tarhamehiläisiä kuin villejä pölyttäjiä ja on erikoistunut hyönteis- ja kasviyhteisöjen tutkimukseen DNA-viivakoodauksen avulla.
