Puistokatu 4:n tutkijat

Puistokatu 4:ssä työskentelee 44 tutkijaa, joiden tutkimustyön ytimessä on ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Tutkijat edustavat yli 30 tieteenalaa ja 13 eri yliopistoa tai tutkimuslaitosta. Tutkijajäsenet työskentelevät Puistokatu 4:n kolmannen kerroksen Tiedevintillä.

 

Tutustu tutkijajäseniimme alla!

Hanna-Kaisa Alanen
Hanna-Kaisa Alanen, Markkinoinnin ja viestinnän väitöskirjatutkija, Vaasan yliopisto ja Jyväskylän yliopisto

“Olen muotoilija, joka on hypännyt akateemiseen maailmaan tekemään väitöskirjaa yksilöllisestä ja kollektiivisesta kokemuksesta ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksessa muodin paradigman kautta. Tutkimukseni koskettaa jokapäiväisiä kokemuksellisia ulottuvuuksia systeemisessä muutoksessa, ja hyödynnän siinä laadullisia menetelmiä ja kognitiotieteen monialaista näkökulmaa. Tavoitteenani on tuottaa sisältöä kestäviin ihmislähtöisiin innovaatioprosesseihin.

 

Tällä hetkellä toimin projektitutkijana Vaasan yliopistossa, vaikka asunkin Helsingissä. Puistokatu 4:n vintti monialaisena tiede-hubina vaikuttaa juuri sellaiselta paikalta, jossa on mahdollisuus reflektoida ajatuksia ja ideoita muiden kanssa sekä tutustua uusiin ihmisiin.“

Eeva-Lotta Apajalahti
Eeva-Lotta Apajalahti, Yhteiskuntatieteiden ja energiatekniikan apulaisprofessori, LUT-yliopisto

”Olen tutkinut energiajärjestelmän muutosta eri näkökulmista noin 15 vuotta. Tällä hetkellä pyrin luomaan tutkimuksellani ymmärrystä sosioteknisten järjestelmien sosiaalisesta kestävyydestä. Olen erityisesti kiinnostunut siitä, miten alueelliset yhteisöt ja asukkaat hyötyvät uusiutuvasta energiasta eniten. Energiamurros ei tuota kestävää tulevaisuutta, mikäli toistamme samat virheet kuin muussa teollisuuspolitiikassamme eli unohdamme ihmiset ja yhteisöt, niiden elinvoiman, hyödyt, sekä ympäristön.

 

Olen akateemisen työskentelyni aikana ollut perustamassa ja ylläpitämässä monenlaista yhteisöllistä toimintaa, kuten luku- ja opintopiirejä sekä erilaisia verkostoja. Esimerkkinä on käytäntöteoreettinen opintopiiri (KOP), joka juhli viime vuonna 10-vuotista olemassaoloaan. Toimintamme on eräänlaista akateemista aktivismia, jossa ylläpidämme akateemista vapautta ja vaalimme akateemista hyvää muodostaen turvasataman kaikille akateemisista kahleista irti pyristeleville.”

 

X: @ELApajalahti

Vaula Berg
Vaula Berg, Johtamisen ja organisoinnin väitöskirjatutkija, Turun kauppakorkeakoulu

Väitöskirjassani tutkin yksilöitä ja ihmisyyttä kestävyysmuutosten kontekstissa. Tutkimuksessani kysyn, miten yksilöiden kestävyystoimijuutta voitaisiin tukea tuottamalla lisää hyvinvointia burn-outtien sijaan? Olen erityisen kiinnostunut kestävään johtamiseen kytkeytyvistä teemoista, kuten luontoyhteys, läsnäolo, kehoyhteys, tilanpito ja tunteet. Tällä hetkellä työskentelen projektitutkijana Turun kauppakorkeakoulun johtamisen aineessa CICAT2025-kiertotaloushankkeessa.

 

Taustaltani olen sosiaalipsykologi ja valmistunut holistiseksi elämäntaitovalmentajaksi. Aloitin Puistokatu 4:ssä osana BIODIFUL-tutkimusprojektia, jonka tavoitteena on luoda luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa johtamista. Puistokadulla on ihanaa tavata muita ihmisiä, inspiroitua ja jakaa ajatuksia!

Otto Bruun
Otto Bruun, Ympäristöoikeuden väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto

”Miksi kestävyyssiirtymät ovat yhteiskunnallisesti niin hitaita ja hankalia – vaikka tutkimustietoa tarvittavista toimista on yllin kyllin? Tämä kysymys vaivaa minua, ja siksi tutkin väitöskirjassani sitä miten kestävyyssiirtymien edellyttämän sääntelyn ja politiikan oikeutus rakentuu. Erityisesti keskityn maa- ja metsätalouteen Pohjoismaissa ja siinä ennen kaikkea yksityisen maaomistuksen ja kestävyyssiirtymien jännitteeseen. Puhun mieluusti vaikkapa maatalouden oikeudenmukaisesta siirtymästä!

 

Uskon että tutkimuksekseni voi kiinnostaa muitakin Puistokatu 4:n yhteisössä. Olen monesta kiinnostunut ja utelias, joten odotan ilolla vuorovaikutusta muiden tutkijoiden ja toimijoiden kanssa.”

 

X: @OttoBruun

Katariina Buure
Katariina Buure, Ympäristötekniikan väitöskirjatutkija, LUT-yliopisto

”Teen väitöskirjaani kestävyyden ja teknologia- ja liiketoimintainnovaatioiden välisistä jännitteistä ja kehitysmahdollisuuksista. Tällä hetkellä kirjoitan artikkelia hiilidioksidin talteenotosta, joka on aiheena keskeisesti kytkeytynyt ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Tutkin kuinka innovaatioita voi implementoida kestävällä tavalla ja kuinka sitä voitaisiin edistää? Millaisia pullonkauloja on tunnistettavissa? Tutkimukseni ei keskity ainoastaan ekologiseen kestävyyteen, vaan tarkastelen lisäksi kytkentöjä myös sosiaalisen kestävyyden osa-alueella.

 

Yliopistomme kampukset ovat Lappeenrannassa ja Lahdessa ja asun itse Helsingissä, joten työskentelen tällä hetkellä pääsääntöisesti yksin etänä. Olen kiinnostunut tutustumaan muihin tutkijoihin ja tutkimusaiheisiin, sekä iloissani käytännön mahdollisuudesta tavata ihmisiä ja ajatusten jakamiseen.”

Violeta Gutierrez Zamora
Violeta Gutierrez Zamora, Ympäristöpolitiikan tutkijatohtori, LUKE

”My current research revolves around natural fibers, specifically bamboo, as a bioeconomic solution for products labeled as sustainable. Bamboo is generally considered more ecologically sustainable than other synthetic and organic materials, and global demand is increasing. Southeast Asia has a long tradition of using bamboo in everyday life. More recently, development projects have also been promoting bamboo as a valuable non-timber forest product in several countries of this region. My research aims to understand how bamboo’s everyday uses and values are changing in the rural communities that harvest it and the impacts of the so-called bamboo boom.

 

I was part of Nessling Nest during my Ph.D. writing process. The environment created among researchers and other people involved was inspiring due to the plurality of ideas around diverse topics. I firmly believe that face-to-face interaction nurtures my thinking and research. My purpose for working in Puistokatu 4 is to be involved in a convivial research environment.”

Viola Hakkarainen
Viola Hakkarainen, Kestävyystieteen tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

“Olen kestävyystieteilijä ja postdoc-tutkija Helsingin yliopiston Kestävyystieteen Instituutilla (HELSUS). Tällä hetkellä työskentelen kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ja siihen liittyvien moninaisten arvojen ja arvokonfliktien ymmärtämisen parissa. Lisäksi tutkin ja kehitän luovia ja kehollisia oppimismenetelmiä kestävyyskoulutukseen. Sovellan usein tieteenalojen rajoja ylittävää tutkimusta, fasilitoin työpajoja ja käytän luovia menetelmiä tutkimuksessani.

 

Tulevaisuudessa haluaisin viestiä laajemmalle joukolle kestävyystieteellisestä tutkimuksesta ja käyttää asiantuntijuuttani vahvemmin ekologisen kestävyyden puolestapuhujana. Puistokadulla toivon mahdollisuutta luoda uusia yhteyksiä tutkijoiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa, keskustella ja kuvitella uusia polkuja kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan maailmaan.”

 

X: violahak

Elsi Hyttinen
Elsi Hyttinen, Kirjallisuudentutkimuksen dosentti, Turun yliopisto

”Kirjallisuudentutkijana olen kiinnostunut erityisesti siitä, kuinka elämme tällä hetkellä kilpailevien kertomusten aikaa suhteessa ympäristöön: lauhassa mustassa illassa laulamme valkeasta joulusta. Hankkeessani etsimme nykykirjallisuudessa uusia, emergenttejä tapoja puhua ympäristöstä sellaisena, kuin millainen se on nyt, ei sellaisena, kuin se joskus oli. Näen, että kirjallisuudentutkimuksen tehtävä voisi olla kerätä näitä erilaisia tapoja, systematisoida niitä ja antaa niille kehyksiä, ja sitä kautta antaa ihmisille keinoja suunnistaa kilpailevien kertomusten välillä.

 

Kerron mieluusti työstäni ja sen tuloksista sekä yhteisön sisällä että sidosryhmille. Erityisen kiinnostunut olisin erilaisista dialogiin ja aitoon keskusteluun perustuvista tapahtumista, joissa yhdistyvät hyvä valmistautuminen ja livetilanteen ennakoimattomuus.”

Jessica Jungell-Michelsson
Jessica Jungell-Michelsson, Kestävyystieteiden väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

”Ruoka on olennainen osa jokapäiväistä elämää. Samaan aikaan ruoan tuotanto ja kulutus ovat suurimpia koetinkiviä planetaarisille rajoille. Väitöskirjassani tutkin kestäviä ruokajärjestelmiä paneutumalla erityisesti eri ruokayritysten näkökulmiin ja ymmärryksiin kestävyydestä.  Tutkimukseni keskittyy vahvaan kestävyyteen ja kohtuuteen (sufficiency) yritystoimintakontekstissa.

 

Puistokatu 4 on ollut minulle tärkeä paikka väitöskirjaprojektini aikana. Tiedevintillä olen löytänyt inspiraatiota ja rauhaa työstää vaikeimpiakin työtehtäviä, ja talon ihmisistä on tullut tärkeä työyhteisö, josta saa aina kannustusta ja tukea.”

Henna Juusola
Henna Juusola, Hallintotieteen tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

“Tutkimukseni kytkeytyy ekososiaalisesti kestävän kansainvälisen korkeakoulutuksen edistämiseen ja sitä kautta planetaarisen hyvinvoinnin kannustamiseen laajemmin yhteiskunnassa. Tutkimusasetelmassani keskeistä on ekososiaalisesti reilun kehityksen stimuloiminen tutkimuksen avulla. Sovellan tutkimuksessani etnografian ja diskurssianalyysin perinteisiin nojaavaa neksusanalyysiä. Sen myötä oma tutkijuuteni liittyy myös aktivistitutkimuksen perinteeseen (ns. taisteleva tutkimus).

 

Toivoisin, että voisin kertoa tutkimuksestani sekä vapaamuotoisten keskusteluiden että erilaisten järjestettyjen keskustelutilaisuuksien, kuten workshoppien tai paneelikeskusteluiden kautta. Vapaamuotoisissa keskusteluissa voi toisinaan syntyä yhteisiä toteutuksia eri tieteenalojen ja toimijoiden välillä.”

 

X: @HennaJuusola

Sanna Karhu
Sanna Karhu, Sukupuolentutkimuksen tutkijatohtori, Helsingin yliopisto 

“Olen filosofi ja kehittelen ekofeminististä ajattelua, joka tarkastelee ekokriisin yhteiskunnallisia, poliittisia ja intersektionaalisia ulottuvuuksia. Erityisesti tutkin lajismin eli lajisorron kysymystä eläinten tehotuotannon näkökulmasta. Eläinperäinen ruokajärjestelmämme ei ole ainoastaan ekologinen uhka vaan myös vakava eettispoliittinen ongelma. Haluan vaikuttaa tutkimuksellani siihen, miten ekokriisi ymmärretään. Se ei ole pelkkä teknologinen tai luonnontieteellinen haaste vaan planeettamme elinkelpoisuutta uhkaava hätätila, joka vaatii ajatustapojemme syvällistä mutta pikaista muutosta. Tässä filosofialla, ekofeminismillä ja kriittisellä eläintutkimuksella on paljon annettavaa.

 

Olen tutkija-aktivisti ja mukana muun muassa Elokapinassa. Koen, että aktivismi on tärkeä osa tutkimukseni yhteiskunnallista vaikuttamista.”

 

IG: @sannakarhufilosofi

Sarah Kilpeläinen
Sarah Kilpeläinen, Kansainvälisen politiikan tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

“In my work I focus on the political and societal consequences of the transition to a carbon-neutral energy system based on renewable energy sources. The IPCC reports have repeatedly underscored that fossil-based energy systems are responsible for climate change, environmental degradation as well as associated societal consequences affecting vulnerable communities disproportinately. The energy transition is not only a switch of technologies, but instead is also a politically contested process that brings with it deep societal changes that carry with them questions of power and justice.

 

I have developed a keen interest in inclusive ways of knowledge co-production and knowledge weaving. I look to find likeminded colleagues at Puistokatu 4 to not only discuss with and learn from, but also to experiment with ideas as part of activities at Puistokatu 4. Fostering and benefitting from a space for mutual learning is a key reason for my application.”

 

LinkedIn: @sarahkilpelainen

Anni Kärkkäinen
Anni Kärkkäinen, Oikeustieteen väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto

 ”Väitöskirjassani tutkin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) kestävyysmurroksessa. Oikeudellisesta näkökulmasta YVA-menettely on ympäristöoikeudellinen sääntelykeino, jolla selvitetään hankkeiden ympäristövaikutukset ja mahdollistetaan kansalaisosallistuminen. Erityisesti vihreään siirtymään liittyvän uusiutuvan energian lisäämistavoitteen myötä hankkeiden ympäristövaikutusten arviointeja koskeva lainsäädäntö on kohdannut viime aikoina runsaasti uudistamisehdotuksia. Tutkimuksessani tarkastelen YVA-lainsäädäntöä ja siihen liittyviä uudistuksia sekä arvioin, miltä uudistukset näyttäytyvät muun muassa luontokadon pysäyttämisen ja muiden ympäristönsuojelutavoitteiden näkökulmasta.

 

Teen väitöskirjaani etänä Itä-Suomen yliopistolle, joten työskentely on ajoittain kovin yksinäistä. Siksi on mahtavaa päästä osaksi Puistokadun yhteisöä ja tutustua muihin samojen teemojen parissa työskenteleviin!”

 

LinkedIn: @annikarkkainen

Maija Lassila
Maija Lassila, Antropologian väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

”Tutkin, miten ihmiset artikuloivat ja representoivat vaihtoehtoisia olemisen tapoja, ontologioita, kaivoshankkeiden luomiin tulevaisuuksiin nähden; kuinka esimerkiksi resistanssi onnistuu karkottamaan kaivoshankkeen varhaisessa varausvaiheessa. Nämä vaihtoehtoiset elämisen tavat voidaan nähdä suuntaviittoina kestävän planetaarisen tulevaisuuden luomisessa. Olen tehnyt etnografista tutkimusta Uudessa-Kaledoniassa, Ohcejohkassa ja Sodankylässä, viime vuosina pääasiassa Suomeen keskittyen.

 

Olen toiselta koulutukseltani kuvataiteen maisteri ja käyttänyt tutkimuksessani myös ei-tekstuaalisia, visuaalisia metodeja. Haluaisin jatkossa syventyä enemmänkin tutkimuksen ja kuvataiteen yhdistämiseen. Koen maalaamisen voimakkaaksi tavaksi lähestyä vaihtoehtoisia tietämisen ja olemisen tapoja sekä kyseenalaistaa ja häiritä totuttuja dualismeja.”

Pauliina Latvala-Harvilahti
Pauliina Latvala-Harvilahti, Tulevaisuuden tutkimuksen dosentti, Turun yliopisto

”Työskentelen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa erikoistutkijana kahdessa kulttuurin ja luovan innovaatioihin kohdistuvassa hankkeessa, joissa tutkimustieto yhdistetään käytännön toimenpiteisiin. Kulttuuriperinnön tutkimukseen erikoistumiseni näkyy luontosuhdetta ja suotaiteilijoiden tulevaisuustoimijuutta, luonto- ja kulttuuriarvoja sekä Suomenlinnan merellisen yhteisön tulevaisuuuskuvia koskevissa aiemmissa tutkimuksissa. Olen kouluttanut museoalan toimijoita sekä luennoinut ja kirjoittanut mm. kulttuurisesta kestävyysmurroksesta. Toimin Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

 

Puistokadun vahvuutena on monialainen yhteistoiminta, jota tarvitaan kulttuurin muutoksen edistämiseksi. Haluan tuoda mukaan sovellettavaa tutkimustietoa, vahvistaa yksilöiden ja organisaatioiden kestävää tulevaisuusajattelua ja innostaa eri keinoin yhä uusia toimijoita yhteiskunnassa toimimaan ekologisen jälleenrakentamisen hyväksi.”

Teemu Loikkanen
Teemu Loikkanen, Sosiologian väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto

”Kiertotalous on yksi keskeisistä siirtymistä, joiden kautta yhteiskuntaa pyritään ohjaamaan ekologisesti kestävämpään suuntaan. Sosiologina olen erityisen kiinnostunut kansalaisten roolista tässä murroksessa. Tutkin etenkin sitä, millaisia kansalaisia kiertotalous tarvitsee toimiakseen: mitä meiltä odotetaan kansalaisina, jotta siirtymä olisi mahdollinen. Kestävyyssiirtymien tarkasteltuun tarvitaan kriittistä yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.

 

Tahtoisin vaikuttaa tutkimuksellani niin, että kansalaisten asema kiertotaloudessa olisi selkeämpi ja monipuolisempi. Olen käynyt puhumassa hyvin monenlaisissa tapahtumissa, kuten Vantaan Yhteisen Pöydän tapahtumassa Koivukylän lähiössä ja Ranskan suurlähetystön tiedeinstituutin ja Sitran järjestämässä kiertotaloustapahtumassa. Toinen toiveeni onkin rakentaa erilaisten yhteiskunnallisten ryhmien välistä vuorovaikutusta ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.”

 

X: @SocietyWaste

Emma Luoma
Emma Luoma, Ympäristöpolitiikan väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto

 ”Monimutkaiset ja ristiriitoja synnyttävät ympäristöongelmat vaativat yhteiskunnan eri toimijoilta kykyä tehdä yhteistä ongelmanratkaisua eli yhteistoiminnallista kapasiteettia. Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mitä tällainen kapasiteetti on sekä missä ja miten se kehittyy käytännössä. Tutkimusaineistoni koostuu prosesseista, joissa on onnistuttu ratkomaan erittäinkin haastavia tilanteita panostamalla osapuolten väliseen vuorovaikutukseen, ymmärryksen ja luottamuksen rakentamiseen, sekä jaettuun tietopohjaan ja hyvin strukturoituun avustettuun prosessiin. Tekemisen tavalla on väliä ja siksi tutkimukseni pyrkii tunnistamaan tekijöitä näiden prosessien onnistumisen taustalla.

 

Puistokatu 4 tarjoaa tarpeellisen tilan erilaisten näkemysten ja tutkimusten ristiintuulettamiselle. Kerron mielelläni omista tutkimusaiheistani ja -tuloksistani kiinnostuneille sekä sparraan ja kommentoin mielelläni myös toisten työtä.”

 

LinkedIn: @emmaluoma

Linda Majander
Linda Majander, Sosiaalityön väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto

”Tutkimuksessani käsittelen korkeakoulutuksen ja erityisesti sosiaalialan muutostarpeita ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella globaali näkökulma huomioiden. Haluan tutkimuksellani tuoda esiin tiettyjen vakiintuneiden ajatusmalliemme haitallisuutta ekologiselle jälleenrakennukselle sekä etsiä mahdollisuuksia planetaarista hyvinvointia lisäävälle tulevaisuudelle.

 

Tutkimuksessani tarvitaan kestävyyskysymyksien monitieteistä ymmärrystä, jota voin syventää Puistokatu 4:n yhteisössä. Samalla jaan mielelläni oman alani osaamista muille tutkijoille, toimijoille ja laajemmalle yleisölle.”

Erkki Mervaala
Erkki Mervaala, Viestintätieteiden väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

“Tutkin tällä hetkellä ilmastonmuutoksen ja talouskasvun representaatioita mediassa sekä analysoin niiden keskinäistä suhdetta tekoälytyökalujen avulla. Haluaisin vaikuttaa yhteiskuntaan paljastamalla narratiiveja ja mahdollisia ajatusvinoumia, joita keskusteluissa ilmasto-talous-akselilla julkisuudessa esiintyy.

 

Toivon voivani auttaa Puistokatu 4:n yhteisöä ainakin koneoppimiseen ja tekoälyyn liittyvien tutkimustapojen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä em. teemoihin liittyen.”

Henri Nevalainen
Henri Nevalainen, Sosiaalipsykologian väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

”Tutkimukseni keskittyy erityisesti uhan kokemukseen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Laajempi ymmärrys ihmisten uhkaaviksi kokemista vuorovaikutustilanteista edistää demokratiaa ja auttaa polarisaation sekä vastakkainasettelun ehkäisemisessä yhteiskunnassamme.

 

Puistokadulla ei toistaiseksi työskentele yhtään vuorovaikutuksen tutkijaa, joten uskon, että voisin tuoda uutta näkökulmaa ja mahdollistaa uudenlaista tieteenalojen välistä keskustelua. Toivoisin, että voisin tutkimukseni edetessä auttaa myös muiden tutkijoiden tutkimustulosten käytäntöön saattamisessa.”

Daniela Nousiainen
Daniela Nousiainen, Metsätieteen väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto

”In my research, I focus on conflicts that occur in and around forests. I analyze existing conflicts in the EU and explore possible bridges in disputes around the use of forests and propose solutions for conflict management. In a world that counts on forest resources in its sustainable future, it is important to manage conflicts that arise from differing opinions about forest use.

 

In my free time, I also volunteer for an NGO People for Democratic Change Slovakia that supports people’s capability to talk to each other. I always enjoy being an active member of various communities and working on meaningful things together. As I have worked remotely for some time now, I have missed the opportunity to connect with people and share ideas.”

Mikael Nurminen
Mikael Nurminen, Markkinoinnin väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
”Tutkin kiertotaloussiirtymää yrityssektorilla ja erityisesti sitä, miten yritykset kommunikoivat ja siten muovaavat kiertotalouden käsitettä ja siihen liittyviä tavoitteita. Uskon, että kiertotaloussiirtymää voidaan ohjata vaikuttavampaan suuntaan kiinnittämällä huomiota siihen, millaista maailmaa eri toimijat viestinnällään ja visioinnillaan tekevät todeksi. Tutkimuksellisiin mielenkiinnonkohteisiini kuuluu myös ruokahävikki ja sen hyödyntämiseen liittyvä tematiikka.

 

Tiedevintti edustaa minulle työtilaa, jossa voin matalalla kynnyksellä esittää keskeneräisiä ideoita tee- tai kahvikupillisen ääressä ja saada niihin arvokkaita kommentteja ja ideoita. Urani alkupuolella olevana tutkijana olen todella utelias muiden tieteilijöiden ja taiteilijoiden näkökulmille, menetelmille ja lähestymistavoille. Miten kiehtovasti ja terävästi planetaarista ilmastokriisiä voikaan käsitellä vaikkapa taiteen tai filosofian keinoin?”

Tina Nyfors
Tina Nyfors, Kestävyystieteen väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

”Tutkin kohtuusnäkökulman potentiaalia päätöksenteossa ja sitä, miten kohtuus käsitteenä ymmärretään ruohonjuuritasolla, Kohtuusliikkeen aktiivien keskuudessa. Niin ’alhaalta ylöspäin’ kuin ’ylhäältä alas’ suuntautuvien lähestymistapojen vuorovaikutus on tutkimukseni keskiössä.

 

Väitöskirjatutkijalle työyhteisö ja samaa aihepiiriä tutkiviin kollegioihin tutustuminen on keskeisessä roolissa. Puistokatu 4:n Tiedevintti tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden olla osa ratkaisukeskeistä työyhteisöä, jossa kaikkia yhdistää ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentaminen.”

 

X: @TinaNyfors

Hanna Paulomäki
Hanna Paulomäki, tutkija/hankevetäjä, Aalto-yliopisto

”Työstän oppikirjaprojektia planetaarisista rajoista energiainsinööreille. Kokoan kirjassani olemassaolevaa tutkimustietoa planetaarisista rajoista ja uusiutuvien energiamuotojen luontovaikutuksista ja teknisistä ratkaisuista uudella tavalla. Tavoitteena on lisätä energiainsinöörien ymmärrystä suurten hankkeiden mahdollisista luontovaikutuksista, ja vaikutusten välttämisestä, minimoimisesta ja kompensaatiosta.

 

Tiedevintillä tarkoituksenani on kirjoittaminen, verkostoituminen, ajatusten ja ideoiden vaihtaminen eri alojen tutkijoiden kanssa. Toivon, että Puistokadun yhteisössä syntyisi täysin uusia ajatuksia ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi ja ratkaisuista viestimiseksi.”

Sara Peltola
Sara Peltola, Kasvatustieteen väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto

”Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on selkeyttää, millaisena ihmisen ja muun luonnon suhdetta kuvataan, rakennetaan ja toisinnetaan opinto-ohjauksen käytännöissä. Tavoitteenani on herättää keskustelua opinto-ohjauksen roolista yhteiskunnan kestävyyssiirtymässä, kestävään tulevaisuuteen tähtäävän koulutuksen ja työelämän rakentamisessa.

 

Olen Puistokadulla mielelläni mukana arkisissa keskusteluissa, eri teemojen ympärillä järjestettävissä keskusteluissa sekä erilaisissa monialaisissa tutkimusprojekteissa ja kirjoituksissa.”

Lasse Peltonen
Lasse Peltonen, Ympäristöpolitiikan professori, Itä-Suomen yliopisto

“Tutkin ympäristökonflikteja ja konfliktinratkaisua. Ajankohtaisena teemanani ovat ns. vihreän siirtymän jännitteet ja konfliktit. Konfliktinratkaisun ohella pidän tärkeänä konfliktien ennakointia ja yhteistoiminnallisten menettelytapojen kehittämistä kompleksisiin kestävyyshaasteisiin. Näen tutkimus- ja opetustyön tapoina vaikuttaa ja muuttaa maailmaa. Työni vaikuttaa myös Akordi Oy:n toimeksiantojen ja interventioiden kautta.

 

Olin viime vuonna Puistokatu 4:n toimijajäsenä Akordi Oy:n tiimissä. Kokemus oli innostava ja Puistokadusta tuli tuttu paikka. Teen paljon etätöitä Helsingistä käsin ja Tiedevintti tuntuu tähän tarpeeseen oivalliselta vaihtoehdolta.”

 

X: @LassePeltonen

Sonja Pietiläinen
Sonja Pietiläinen, Poliittisen maantieteen väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto

“Teen väitöskirjaa radikaalioikeiston ilmastodenialismista ja kiristyvän rajapolitiikan ja ilmastokriisin välisestä suhteesta. Voimistuva nationalismi on ristiriidassa ilmastokriisin ratkaisemisen edellyttämän perspektiivin kanssa: ympäristöongelmat ja ilmastonmuutos eivät noudata kansallisia rajoja, vaan ne vaikuttavat ylirajaisesti eniten niihin, jotka ovat valmiiksi jo eriarvoisimmissa asemissa. Tutkimukseni nojaa tekstianalyysiin, etnografisiin havaintoihin sekä haastatteluihin.

 

Tiedevintti on väitöstutkimukseni kannalta hedelmällinen paikka työskennellä. Väitöskirjani ei ole osa mitään laajempaa tutkimusprojektia ja siksi tutkimuksen teko on välillä yksinäistä. Työni sekä jaksamisenikin kannalta pidän siis erittäin mielekkäinä ja tärkeinä kaikkia yhteisöllisiä ja sosiaalisia asioita, kuten mielenkiintoisia keskusteluja, uusia kohtaamisia ja sponttaaneja oivalluksia.”

Miina Porkka
Miina Porkka, Ympäristötieteiden apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto

Tutkin globaaleja vesivaroja, veden roolia ekosysteemeissä ja maapallojärjestelmässä sekä ihmistoimien vaikutuksia vesivaroihin. Haluaisin, että tutkimukseni avaisi uusia näkökulmia suhtautumisessamme veteen ja tapoihin joilla olemme vuorovaikutuksessa veden kanssa: että (makea) vesi nähtäisiin tärkeänä osana laajempaa, koko planeettamme laajuista järjestelmää, eikä vain paikallisena tai alueellisena resurssina.

 

Kansainväliset verkostoni omalla alallani ovat laajat (olen esimerkiksi ollut mukana tekemässä uusinta planetaaristen rajojen arviointia), ja jaan mielelläni tietoa tuoreimmasta tutkimuksesta omissa hankkeissani ja verkostoissani. Toivon saavani Puistokadun kohtaamisista ja keskusteluista uusia näkökulmia omaan tutkimukseeni, ja toisaalta haluan tarjota muille Tiedevintin jäsenille mahdollisuutta linkittyä verkostoihini silloin kun tutkimusintressit kohtaavat.”

 

X: @miinaporkka

Taneli Rajala
Taneli Rajala, Kestävyystieteen väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

”Tutkin kemikalisoitumista hiipivänä kriisinä ja riskinhallinnan kysymyksenä. Teolliset kemikaalivuot läpäisevät arkemme ja rikkovat jo planetaarisia turvarajoja ilmastokriisin ja luontokadon tapaan. Ympäristökriisit limittyvät, mutta taustani kemistinä on ohjannut mielenkiintoni juuri kemikaaleihin, joita lähestyn yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen keinoin.

 

Tutkimukseni analysoi kriittisesti kansallisen kemikaalihallinnan suuntaa ja dynamiikkaa uudistuvan EU-sääntelyn alla. Etsin uusia yhteistoiminnallisia vastauksia sellaisiin kemikaalipolitiikan kysymyksiin, joissa perinteinen sääntely takkuaa mutta jotka ovat yleisen edun kannalta tutkitusti kriittisiä. Puistokatu 4 on minulle tuttu ja tärkeä, sillä olen työskennellyt talossa Tiina ja Antti Herlinin säätiön viestinnän asiantuntijana.”

 

X: @RajalaTaneli

Kukka Ranta
Kukka Ranta, Yhteiskuntatieteiden väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto

”Tutkimusaiheeni käsittelee alkuperäiskansaoikeuksia ilmasto- ja luontokriisin keskellä. Teen ratkaisukeskeistä työtä saamelaisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi tutkimalla vihreän siirtymän myötä kasvavien maankäyttöhankkeiden ihmisoikeusvaikutuksia erityisesti ennakkosuostumusperiaatteen ja kolonialismin näkökulmista. Perinteisen saamelaiskulttuurin suojeleminen edistää samalla myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.

 

Tuon Puistokadulle osaamiseni alkuperäiskansaoikeuksista ja arktisen alueen ympäristön ja ihmisoikeuksien tilasta. Keskustelen ja jaan mielelläni tietoa tutkimusaiheestani, ja opin innolla muiden töistä ja tutkimusaiheista. Oma yliopistoni on kaukana Rovaniemellä, ja tämän vuoksi Puistokatu 4 tarjoaa minulle erityisen merkityksellisen monitieteisen ympäristön ajatus- ja tutkimustyöni kehittämiselle.”

 

X: @rantakukka

Sanja Riikonen
Sanja Riikonen, Farmasian väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto

”Tutkimustyöni tarkastelee lääkealan ekologista kestävyyttä ja alalla toimivien tahojen mahdollisuuksia vihreään siirtymään meneillään olevien lainsäädännöllisten muutosten ohjauksessa ja paineessa. Lääkealaan liittyy sekä luonnon monimuotoisuutta vähentäviä vaikutuksia (ympäristöön päätyvät lääkejäämät) että ilmastovaikutuksia (lääketuotanto ja pitkät jakeluketjut yms.) ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden saavuttamiseen tarvitaan vihreää siirtymää myös lääkealalla. Haluan tutkimuksellani tuottaa uutta tietoa siitä, millä toimilla vihreää siirtymää voitaisiin konkreettisesti tukea lääkealalla.

 

Esittelen mielelläni tutkimustyötäni Puistokatu 4:ssä työskenteleville tutkijoille ja siellä vieraileville sidosryhmille ja olisi todella mielenkiintoista päästä jakamaan tietoa ja keskustelemaan aiheesta myös eri alojen tutkijoiden kanssa. Lääkeala linkittyy vahvasti moneen yhteiskunnan sektoriin ja myös laajempiin kokonaisuuksiin kuten planetaariseen terveyteen.”

Johannes Roviomaa
Johannes Roviomaa, Vieraileva tutkija, Lapin yliopisto

”Tällä hetkellä työni on tehdä arktisen alueen tutkimuksesta helpommin ymmärrettävää journalismin keinoin. Lisäksi koulutan ja pidän puheita muun muassa kestävästä journalismista ja arktisesta alueesta. Nyt jos koskaan on äärimmäisen tärkeää, että arktisen alueen kysymykset nousevat yhteiskunnassa esiin. Arktinen alue lämpenee nelinkertaisesti planeetan keskiarvoon verrattuna, ja sen tutkimuksen merkitys on maapallon tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa. Haluan tuoda arktisen alueen tiedettä lähemmäksi eteläistä Suomea ja toimia siltojen rakentajana tutkimuksen, yleisön ja eri sidosryhmien välillä.

 

Aion olla Puistokadulla mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia esimerkiksi tutkijoiden, toimittajien, taiteilijoiden ja aktivistien kanssa.”

Heini-Emilia Saari
Heini-Emilia Saari, Maantieteen ja arkkitehtuurin väitöskirjatutkija, London School of Economics (LSE)

”Väitöskirjassani tutkin puuta kestävän yhteiskunnan rakennusaineena. Puurakentaminen tekee konkreettisesti näkyväksi, kuinka tulevaisuuden ‘vihreä’ ja ‘kestävä’ kaupunki kytkeytyy lähtemättömästi maaseudun luonnonvaroihin, tietoon, teollisuuteen ja työvoimaan. Kaupungistuvassa yhteiskunnassa maaseudun elämä silti usein kehystetään osaksi ‘kestämätöntä’ menneisyyttä. Väitöskirja haastaa ja monipuolistaa käsityksiä kestävän ja nykyistä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamisesta.

 

Minulle tutkimus merkitsee jaettua tiedonjanoa. Iloitsen uteliaasta tutkijayhteisöstä ja omistautuneesta ympäristöstä, jossa voin asemoitua osaksi moninaisuudesta ja epävarmuudestakin voimaa ammentavaa keskustelua. Monialainen tutkimus vaalii sekä rohkeutta rakentaa (mahdollisuuksia, uusia näkökulmia) että ymmärrystä purkaa (oletuksia, valtarakenteita).”

 

LinkedIn: @heini-emilia-saari

Sonja Salomäki
Sonja Salomäki, Taiteiden tutkimuksen väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto

”Taiteilijalähtöinen toimintatutkimukseni tuottaa tietoa taideaktivismin vaikuttavuudesta. Ideoin ja organisoin tutkimusta varten aktivismitaiteen koelaboratorion, Ilmastokanavan (2018), jossa testattiin oletusta, jonka mukaan taiteen metodeilla on mahdollista täydentää faktaviestintää tunneulottuvuudella ja tehdä ilmastonmuutoksen todellisuudesta omakohtaisempaa. Tutkimuksen on tarkoitus edistää aktiivista kansalaisuutta, toivoa ja resilienssiä. Sen tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi taidekasvatuksessa, kansalaisaktivismissa ja sosiaalialalla.

 

Olen kiinnostunut kaikenlaisesta tutkimukseen liittyvästä keskustelusta, jakamisesta, kritiikistä ja ongelmanratkonnasta. Taiteiljataustaisena keskeneräisyys ja jopa luova kaaos (joissa kuitenkin ovat mukana järki ja pyrkimys järjestelmällisyyteen) ovat minulle normaalitiloja.”

Kirsi Salonen
Kirsi Salonen, Johtamisen väitöskirjatutkija, LUT-yliopisto & Maastrichtin yliopisto

”Väitöskirjani pureutuu siihen, millaisia strategioita yritykset voivat käyttää, jotta niiden toiminta paitsi minimoisi haittoja luonnolle ja ihmiselle, myös loisi sosiaalisille ja ympäristön järjestelmille kykyä elpyä ja kukoistaa. Toisaalta kysyn, mitä esteitä tai kannustimia tällaisen uudistavan – tai regeneratiivisen – liiketoiminnan tiellä on. Vielä muotoaan hakeva keskustelu regeneratiivisuudesta pohjautuu systeemiseen ajatteluun ja näkee ihmisen vahvasti osana luontoa.

 

Aiemmissa töissäni kansalaisjärjestöissä, viimeisimpänä Eetti ry:n toiminnanjohtajana, olen saanut opppia vaikuttamistyöstä, viestinnästä ja tutkitun tiedon popularisoinnista erilaisille yleisöille. Puistokadun yhteisö, tilaisuudet ja verkostot tarjoavat kaikkeen tähän erinomaiset mahdollisuudet jatkossakin.”

Frans Saraste
Frans Saraste, Arkkitehtuurin väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto

Väitöskirjassani Heating Helsinki: An Architectural History of Fuel and Space, tarkastelen Helsingissä 1900-luvulla tapahtuneita lämmitysmurroksia. Tutkimuksessani hyödynnän kolmea tapaustutkimusta selvittääkseni, miten eri polttoaineet ja niiden saatavuus ovat vaikuttaneet tilojen suunnitteluun ja käyttöön eri mittakaavoissa, aina kaupunkisuunnittelusta yksittäisen huoneen tasolle.

 

Puistokatu 4 herättää sekä rakennuksena että yhteisönä minussa suurta inspiraatiota ja ihailua. Täällä tapahtuvat spontaanit kohtaamiset, keskustelut ja tapahtumat pitävät mieleni virkeänä ja avoimena ja sieluni lämpimänä, tulevaisuudesta toiveikkaana.”

Oskari Sivula
Oskari Sivula, Filosofian väitöskirjatutkija, Turun yliopisto

”Tutkin väitöskirjassani avaruuteen liittyviä pitkän aikavälin ympäristöeettisiä kysymyksiä.  Avaruustoiminnan lisääntyessä on tärkeää pohtia tekojemme vaikutuksia myös maapallon ulkopuolella. Kestävän tulevaisuuden rakentamista ei voida enää rajoittaa planeettamme rajojen sisälle, vaan on myös pohdittava ihmiskunnan kosmista jalanjälkeä.

 

Haluan lisää yhteisöllisyyttä työarkeeni sekä kasvattaa verkostojani kestävyystoimijoiden saralla. Toivon Puistokadulta Nessling Nestin kaltaista lämmintä ja rakentavaa tunnelmaa, jossa on hyvä työskennellä ympäristökysymysten parissa.”

 

X: @okisivula

Pihla Soinnunmaa
Pihla Soinnunmaa, Kestävyystieteen väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

”Tutkin, miten formaalissa opetuksessa voisi tukea ja opettaa ihmiskeskeisen näkökulman sijaan elämäkeskeistä näkökulmaa. Elämäkeskeinen näkökulma pyrkii suuntaamaan ajattelua ja toimintaa maapallon elämän kokonaisuuden vaalimiseen ja ravitsemiseen. Väitöskirjatutkimukseni pohjaa mm. luontosuhdetutkimusten vahvistamaan näkemykseen siitä, että jos ihminen kokee ja ymmärtää olevansa osa luontoa, hän toimii ympäristövastuullisemmin. Kuitenkin opimme lapsesta saakka erottamaan ihmisen luonnosta tavalla, joka oikeuttaa muun luonnon lyhytnäköisen ja liiallisen hyväksikäytön. Tätä haluaisin olla mukana muuttamassa.

 

Haaveissani siintää aivoriihiä ja työpajoja, pohdintoja ja utopiointia elämäkeskeisestä ajattelusta Puistokatu 4:n yhteisön ja verkostojen kanssa.”

 

LinkedIn: @pihla-soinnunmaa

Pasi Takkinen
Pasi Takkinen, Kasvatusfilosofian väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

”Tutkin väitöskirjassani kestävyydenjälkeisyyden (post-sustainability) ja kestävän teknologiasuhteen kysymyksiä. Jatkan väitöskirjaohjaajani Veli-Matti Värrin avaamasta problematiikasta ’Kasvatus ekokriisin aikakaudella’ (2018).

 

Kerron Puistokadulla mielelläni väitöskirjatutkimuksestani ja jo valmistuneista tutkimusartikkeleistani. Olen avoin myös erilaisille yhteishankkeille ja -tilaisuuksille. Osa puistokatulaisista on minulle jo entuudestaan tuttuja Nesslingin säätiön ja Puistokatu 4:n tapahtumien kautta, joissa olen ehtinyt vierailla tiuhaan!”

Mari Vanharanta
Mari Vanharanta, Meribiologian väitöskirjatutkija, Syke

Tutkimuksellani pyrin lisäämään ymmärystä Itämeren tilan parantamiseksi. Väitöskirjaprojektini tavoite on tutkia, mitkä eliöt hyödyntävät ylijäämäistä fosforia kevätkukinnan jälkeen ennen sinilevien massaesiintymiä heinä-elokuussa Suomenlahdella, ja miten paljon kyseisestä fosforista on hyötyä sinileväkukintojen muodostumisessa. Rehevöityminen on yhä Itämeren merkittävin ongelma, ja ravinnedynamiikan ymmärtäminen on tärkeää rehevöitymisongelman ratkaisemisessa.

 

Olen kiinnostunut verkostoitumaan oman organisaationi ulkopuolisiin tutkijoihin, jotka työskentelvät ekologisen tulevaisuuden rakentamisessa. Uskon, että ajatusten ja ideoiden vaihtaminen eri alojen tutkijoiden kanssa rikastuttaa omaa ymmärrystä ja ajattelua sekä mahdollistaa laaja-alaisten ympäristöongelmien ratkaisemisen.”

Mikko Vesterinen
Mikko Vesterinen, Politiikan tutkimuksen väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

”Väitöskirjassani tutkin puolueiden kaupunkisuunnitteluun liittyviä tavoitteita ympäristöllisistä, sosiaalisista ja taloudellisista näkökulmista Helsingin, Tampereen ja Oulun kaupungeissa. Näkökulmien kautta tarkastelen muun muassa sitä, miten puolueet vastaavat kaupunkisuunnittelulla ilmastonmuutoksen, luontokadon ja asuinalueiden segregaation aiheuttamiin haasteisiin. Kaupunkisuunnittelulla on tässä keskeinen rooli, sillä se mahdollistaa ekologisen kaupunkirakenteen, asumisen ja liikkumisen kaupungeissa.

 

Olen avoin jakamaan osaamistani ja tietoa tutkimustyöstäni kaikissa muodoissa. Olen jo esimerkiksi kirjoittanut väitöskirjastani yleistajuisia artikkeleita ja katsauksia mm. Politiikasta-verkkolehteen ja HS:n vieraskynään, ja viestin jatkossakin mielelläni yleistajuisesti tutkimustuloksistani ja tutkimukseeni liittyvistä näkökulmista.”

 

X: @MikkoVesterinen

Minna Vigren
Minna Vigren, Digitaalisen teknologian tutkimuksen tutkijatohtori, Aalto-yliopisto

”Kehitän postdoc-hankkeessani eko-digitaalisen toimijuuden käsitettä ja menetelmiä vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelemiseen. Digitaalisesta teknologiasta ja tekoälystä puhuttaessa on tärkeä puhua sen ekologisesta ja  sosiaalisesta kestävyydestä. Nämä ovat aiheita, joita ei ole otettu tarpeeksi huomioon erilaisissa kestävyysstrategioissa eivätkä ne ole asioita, jotka ovat riittävästi mukana, kun ihmiset tekevät kulutusvalintoja.

 

Määrittelen itseni tutkija-aktivistiksi. Rakastan lukupiirien, seminaarien ja työpajojen järjestämistä, koska tykkään ajatella ja oppia yhdessä. Työpajat, seminaarit ja koulutus- ja informaatiomateriaalin tuottaminen ovat olennainen osa tutkimushankettani. Kokeilen ja kehitän uudenlaisia menetelmiä myös yhteistyöhön työyhteisössäni ja sidosryhmien kanssa.”

 

www.minnavigren.net

Katri Weckroth
Katri Weckroth, Markkinoinnin väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

”Väitöskirjassani tutkin lihankulutuksen vähentämistä sosiokulttuurisesta näkökulmasta, keskittyen arkipäiväisiin kulutuksen käytänteisiin. Olen kiinnostunut erityisesti siitä, kuinka lihankulutuksesta puhutaan kaupallisissa diskursseissa sekä kuinka lihankulutuksen ja sen vähentämisen moninaisuus ja kiistanalaisuuskin näkyy kuluttajien arjessa. Väitöskirjaprojektini laajempi tarkoitus on lisätä ymmärrystä kestävämmistä elämäntyyleistä ja hyvinvoinnista maapallon kantokyvyn rajoissa.

 

Koska suuret muutokset ja kestävä hyvinvointi vaatii ennen kaikkea yhteistyötä ja vuorovaikutusta, on Puistokatu 4 ihan loistava paikka juuri yhdessä tekemiseen ja inspiroitumiseen yli tieteen rajojen!”

Puistokatu 4:n tutkija-alumnit
BIODIFUL-tutkimusryhmä
BIODIFUL-tutkimusryhmä

BIODIFUL on tutkimusryhmä, joka koostuu uransa eri vaiheilla olevista tutkijoista ja verkostosta. Tavoitteemme on luoda ja varustaa verkosto, joka synnyttää luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa johtajuutta niin liiketoiminnassa, yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin jokaisen arkisessa elämässäkin. Tutkimusryhmässämme on osaajia aina biodiversiteetistä yhteiskuntatieteisiin ja markkinoinnista matkailuun. Taustallamme on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke. ”

Katja Enberg
Katja Enberg, Professori, Helsingin yliopisto ja Bergenin yliopisto

”Tutkin kestävää merien käyttöä: miten tuottaa enemmän ruokaa mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä, samalla pitäen huolta meristä ja terrestrisistä ekosysteemeistä. Tavoitteenani on avata monitieteellistä keskustelua merien kestävästä käytöstä ja siitä, miten terrestristä luontokatoa voidaan mahdollisesti hidastaa. Tutkimuksen päätavoite on ymmärtää millainen rooli kalastuksella on kestävässä tulevaisuudessa.”

Mikaela Grotenfelt
Mikaela Grotenfelt, Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

“Tutkin ekologisen kestävyyden integroimista osaksi terveydenhuoltoa – siihen olevia valmiuksia sekä mahdollisia esteitä. Tutkimustyön ohella edistän planetaarista terveyttä ja terveydenhuollon kestävyystoimia ilmastolääkärinä, luennoitsijana sekä kirjoittajana. Minulla on myös ilo olla suunnittelemassa Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa toteutuvaa Suomen ensimmäistä planetaarisen terveyden kurssia.”

Vilma Halonen
Vilma Halonen, Väitöskirjatutkija, LUT-yliopisto

”Tutkin, miten kotitalouksien kulutus vaikuttaa kulutusperusteisiin kasvihuonekaasupäästöihin, minkälainen valmius kotitalouksilla on tehdä kulutusmuutoksia päästöjen vähentämiseksi ja miten tätä voitaisiin tukea yhteiskunnallisilla toimilla. Tutkimustyöni sijoittuu lähiökontekstiin, jolloin kaupunkien ja kuntien tukemat päästövähennysratkaisut ovat tutkimuksessa keskiössä. Tutkimus pohjautuu elinkaari- ja hiilijalanjälkilaskentaan.”

Oscar Hartman Davies
Oscar Hartman Davies, Väitöskirjatutkija, Oxfordin yliopisto

”Tutkin väitöskirjassani eteläisen pallonpuoliskon teollisen kalastuksen seurannassa ja hallinnassa tapahtuneita muutoksia sekä näiden muutosten vaikutuksia meren elämään – etenkin albatrosseihin ja muihin merilintuihin, joita pidetään elinympäristönsä laadun osoittajina. Olen osa monitieteistä Digital Ecologies -tutkimusryhmää, joka tutkii ihmisten, digitaalisten teknologioiden ja ei-inhimillisen elämän välisiä suhteita. Olen myös toinen perustaja ja johtava tutkija ympäristöjärjestö Youngwildersissa, joka keskittyy luonnon elvyttämiseen ja tarjoaa nuorille ympäristöjohtajuuden oppia Isossa-Britanniassa.

 

Olin Puistokatu 4:n tutkijajäsen kirjoittaessani väitöskirjani viimeisiä osia toukokuusta syyskuuhun 2023. Kirjoittamisperiodi, jonka ajattelin olevan vaikea, olikin yksi tähänastisen tutkijanurani kohokohdista. Puistokadun tiimi ja muut jäsenet ovat luoneet hienon avoimuuden ja huolenpidon ilmapiirin, johon minut otettiin vastaan innostuneesti ja kannustavasti. Halusin viettää talossa mahdollisimman suuren osan työviikostani koska se on niin viihtyisä ja siellä työskentelee ihania ihmisiä, joiden työhön pääsee tutustumaan niin lounaalla, kahvilla kuin viikoittaisissa esittelytuokioissa. Puistokatu 4 on harvinaislaatuinen paikka, josta lähdin uudistuneen käsityksen kanssa siitä, mikä voi olla mahdollista”

Johanna Hedman
Johanna Hedman, Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto

”Keskeisenä teemana tutkimuksessani on nuorten yhteiskuntaan kiinnittymisen kokemus ja kokemus itsestään toimijana. Tutkin, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tunnistetaan ja tunnustetaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, ja miten heidän kokemustaan osana yhteiskuntaa voidaan näiden palveluiden avulla vahvistaa.

 

Vietin tutkijavintillä aivan uskomattomat puoli vuotta! Alkuun jännitin, miten pärjään ”erilaisen” tutkimusaiheeni kanssa – ajattelin minun olevan kaukana perinteisestä kestävyystutkijasta. Kuitenkin aikani Puistokadulla osoitti, ettei perinteistä kestävuustutkijaa ole ja myös sosiaalitieteiden näkökulma on tärkeä, sillä muutokseen tarvitaan kaikkia. Puistokatu 4 toimi erinomaisesti paikkana kirjoittaa ja ajatella, mutta myös inspiroitua, oppia ja nähdä asioita eri tavalla. Jokainen lounaskohtaaminen ja kahvitauko ovat jääneet mieleen hetkinä, jolloin maailma aukeni taas vähän eri kulmasta. Puhumattakaan hyvästä hengestä ja toisten kunnioittamisesta, joka talossa vallitsee.”

Johanna Hyrkäs
Johanna Hyrkäs, Väitöskirjatutkija, Aalto yliopisto

”Tutkimukseni päätavoite on tukea rakennusteollisuuden muuttumista ekologisemmaksi. Kehitän kiertotalouteen perustuvaa, hyvin pienen hiilijalanjäljen omaavaa rakennusmateriaalia, joka koostuu ylijäämäsavesta ja -kuiduista. Olen prosessini kanssa alussa ja tarkoitukseni on työn edetessä houkutella isommat rakennusalan toimijat kiinnostumaan materiaalini käyttämisestä.”

Roni Lappalainen
Roni Lappalainen, Väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto

”Yhdistän tutkimuksessani vastuullisen markkinoinnin sekä kohtuutalouden käsitteitä. Kohtuutalouden tutkimuksessa pyritään hahmottelemaan talousjärjestelmä, joka jatkuvan talouskasvun tavoittelun sijaan keskittyisi hyvinvoinnin lisäämiseen. Toisin sanoen talous on asetettava ekologisten reunaehtojen sisälle niin, että samalla turvataan kaikille mahdollisuus elää hyvää elämää. Tämä tarkoittaa sitä, että myös markkinoinnin lainalaisuudet on pohdittava uudelleen.

 

Puistokadulla väikkärini otti reippaan harppauksen eteenpäin, ja ajatusmaailmani varmasti vielä isomman. Aika Puistokadulla oli täynnä mielenkiintoisia kohtaamisia, opettavaisia tapahtumia ja vertaistukea tarjoavia lounaita. Puistokadulta ei saa ainoastaan upeita työtiloja, vaan mahtavan monitieteisen yhteisön, jossa on kaikilla tahtotila työskennellä kestävän tulevaisuuden puolesta.”

Annina Lattu
Annina Lattu, Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto & Peking University

”Tutkin avoimen tieteen käytänteitä yritysten ja yliopistojen välisessä tutkimusyhteistyössä Suomessa ja Kiinassa. Hyödynnän tutkimuksessani instituutioteoriaa, erityisesti institutionaalisia logiikoita sekä institutionaalisen muutoksen teorioita, kuvaamaan, miten avoimen tieteen liike on muuttanut akatemian ja teollisuuden yhteistyön normeja. Yritysrahoitteisen akateemisen tutkimuksen lisääntyessä ja toisaalta avoimen tieteen yleistyessä, on tärkeää ymmärtää mitkä ovat tässä kontekstissa tieteen avoimuutta estäviä ja mahdollistavia tekijöitä. Avoin tiede, eli esimerkiksi tieteellisen tiedon avoin saatavuus ja akatemian yhteistyö muiden sektoreiden kanssa, on tärkeää kestävyysmurroksen kannalta.

 

Puistokatu 4:ssä on ymmärretty hienosti se, että onnellisuus on tärkeää ja mahdollista ekokriisinkin aikana. Mitä hankalammat paikat ovat käsillä, sitä enemmän tarvitaan hyvinvointia mistä ammentaa. Talossa on rakentava ja lempeä tunnelma, ja siksi siellä on hyvä tehdä tutkimusta. Lisäksi Puistokatu 4 antaa itselleni toivoa paremmasta työelämästä. Että on olemassa ihania työyhteisöjä, joissa tehdään vaikeita asioita kunnianhimoisesti, ja samaan aikaan ihmisten jaksamisen rajoissa.Puistokatu 4 on kaunis sisältä ja ulkoa, sekä materiaalisella että ajatuksellisella tasolla.”

Sanna Lehtinen
Sanna Lehtinen, Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

“Ilmastokriisi on myös kulttuuriperinnön kriisi. Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen tulevien sukupolvien oikeutta kulttuuriperintöön tilanteissa, jossa kulttuuriperintöä rapistuu, autioituu, jää veden alle ja tuhoutuu ilmastovaikutusten takia nopeammin ja lopullisemmin kuin koskaan aiemmin. Tutkimuskohteenani on erityisesti rannikoiden kulttuuriperinnön suojan sääntely ja ylisukupolvinen turvaaminen.

 

Oli hyvin inspiroivaa työskennellä rakennuksessa, jonka kunnostaminen itsessään on ollut tärkeä kulttuuriperinnön suojeluteko. Työskentelemällä talossa tulee samalla osaksi monitieteistä tutkijayhteisöä, josta löytyy aina seuraa lounaalle, keskusteluun ja kirjoittamiseen. Esimerkiksi keväällä 2023 käynnistyi kirjoittajakerho, jonka säännöllisten kokoontumisten siivittämänä viimeistelin yhden julkaisuni valmiiksi.”
Salla Mikkonen
Salla Mikkonen, Post doc -tutkija, Tampereen yliopisto

“Kirjoitin Puistokadulla ensimmäistä postdoc-yhteisartikkeliani EU:n metsälobbauksesta. Suomalainen metsälobbaus on herättänyt paljon mediahuomiota ja kahtiajakautunutta keskustelua, jossa harmaan sävyt ja lainsäädäntöjen konkreettinen sisältö on jäänyt vähemmälle huomiolle. Keskitymme artikkelissamme suomalaisten metsien EU-lobbauksen vaikutuksiin EU:n nykypolitiikkaan, jossa metsä- ja ilmastokysymykset ovat nousseet yhä voimakkaammin esille.

 

’Voiko täällä edes olla näin kaunista’, olin kirjoittanut tutkimuspäiväkirjaani yhtenä keväisenä aamuna tutkijavintillä, kun kevätaurinko siivilöityi ikkunoista sisään. Tällaisia pysähtymisen, mutta myös oivalluksen hetkiä viettämäni vuosi Puistokadulla tarjosi runsaasti. Opin valtavasti talon muilta tutkijoilta ja toimijoilta. Erityisen inspiroivia olivat keskustelut kirjoittamisesta ja tutkijuudesta. Uskallan väittää, että Puistokadulla vietetty aika ravistelee käsityksiä tutkimuksen tekemisen tavoista – vaikka ala on kilpailullinen ja välillä armoton, voi päivittäinen ilmapiiri olla myös kannustava ja armollinen. Tällainen on Puistokadulla onnistuttu luomaan.”

Johanna Jämsä
Johanna Jämsä, Väitöskirjatutkija, Turun yliopisto

”Tutkin luonnon eudaimonisia, eli arvopohjaisia hyvinvointivaikutuksia. Tutkimukseni pureutuu ehkä olennaisimpaan, ja haastavimpaan osaan ekologisen kestävyyden saralla: luontoon liittyviin arvoihin ja tunteisiin. Edistän tutkimuksellani näiden asioiden näkyvyyttä medioissa, ja siten niiden sosiaalista ja kulttuurista hyväksyttävyyttä. Vaikka työni pääpaino on varsinaisessa tutkimustyössä, olen sitoutunut ja innostunut tieteen popularisoinnista, ja se tulee aina olemaan keskeinen osa työtäni.

 

Työskentelin Puistokadulla vuoden ajan. Tuntui, että Tiedevintillä pelkkä toisten läsnäolo auttoi ajattelussa, ja sainkin aina paljon tekstiä aikaan, kun vietin PK4-päivän. Koin, että sain olla oma itseni ja että työtäni arvostettiin ja siitä oltiin kiinnostuneita. Itsevarmuuttakin tutkijuuteen siis sain!”

Lotta Kaila
Lotta Kaila, Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

”Tutkimukseni pureutuu yhteen tämän hetken merkittävimmistä ympäristöongelmista eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. ​Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, kuinka paljon pölyttäjät altistuvat torjunta-aineille maataloudessa, ja miten altistuminen vaikuttaa kimalaisten kognitiivisiin kykyihin. Tutkimuksen avulla pölyttäjien, kuten mehiläisten ja kimalaisten suojelutoimenpiteitä voidaan tehdä entistä vaikuttavammin.”

Katri Koivuneva
Katri Koivuneva, Väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto

”Kehitän digitaalista yliopistopedagogiikkaa YK.n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Osana tutkimustani kerään aineistoa, joka tarkastelee, minkälaisia merkityksiä ja ratkaisuehdotuksia yliopisto-opettajat ja -opiskelijat antavat kestävän kehityksen tavoitteille, erityisesti arktisilla ja muilla ei-urbaaneilla alueilla. Tutkimuksen keskiössä ovat kestävän kehityksen tavoitteiden ohella kognitio ja kehollisuus digitaalisissa ympäristöissä. Tutkimusta täydennetään tuottamalla kestävää kehitystä arktisilla alueilla tarkasteleva, digitaalisuutta hyödyntävä tanssiteos.”

Linda Mustajärvi
Linda Mustajärvi, Väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto

“Tutkin luonnon monimuotoisuuden turvaamista ekologisella kompensaatiolla. Kompensaatiossa luonnolle aiheutettavia haittoja pyritään hyvittämään luonnolle tuotettavien hyötyjen, kuten uusien suojelualueiden ja ennallistamisen avulla. Pyrin hahmottamaan luonnon monimuotoisuuden turvaamista sekä ekologian että ympäristöoikeuden näkökulmasta, ymmärtäen sen monitieteisesti osana yhteiskuntaamme ja luoden kehitysehdotuksia, joissa yhdistyy ekologinen ja juridinen relevanssi.

 

Minulla oli etuoikeus työstää Puistokatu 4:n upeissa puitteissa ekologiaa ja ympäristöoikeutta yhdistelevää väitöskirjaani. Tutkijavintillä oli ihana, inspiroiva ja rauhallinen tunnelma. Sain paljon uusia näkökulmia ja ymmärrystä kestävyyskysymysten laaja-alaisuudesta yhteisön kautta. Lisäksi mieleen on jäänyt lempeä kannustus, vertaistuki ja iloiset lounashetket.”

Alma Onali
Alma Onali, Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

”Tutkimukseni koskee muovikriisiä, jätettä ja ihmisen jätesuhteen perkaamista. Kaikesta ihmisen toiminnasta syntyy jätettä, ja sen kanssa toimeen tuleminen on olennainen osa tulevaisuutta rajallisten resurssien planeetalla. Ihmisen ja jätteen suhteen filosofinen, kulttuurinen ja sosiaalinen pohdinta on mielestäni olennainen osa ekologisesti kestävää tulevaisuutta. Sillä on merkitystä, miten näemme itsemme suhteessa tuottamaamme jätteeseen ja miten sitä kohtelemme.

 

Sain etuoikeuden olla mukana Puistokadun ensimmäisessä tutkija-aallossa. Tunnelma oli välittömästi avoin ja lämmin, tilat harmoniset ja keskittymiseen kutsuvat. Aikani Puistiksella sijoittui oman jätesosiologisen väitöskirjatutkijuuteni alkutaipaleelle. Koin siis hyvin tärkeäksi sen, että sain kohdata kollegoja eri tutkimussuuntauksista ja oppia heiltä tutkijan arjesta. Puistokatu tarjosi myös korkeatasoisia työpajoja ja mahdollisuuden kehittää omaa osaamista ekologisesti kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Tärkeintä oli kuitenkin se, kuinka talossa aidosti nähtiin vaivaa toivon herättämiseksi – hyvä elämä planeetan rajoissa tuntuu Puistiksen yhteisössä mahdolliselta. Toivon, että Puistokatu pysyy läsnä elämässäni jatkossakin.”

Olli Pyyhtinen
Olli Pyyhtinen, Professori, Tampereen yliopisto

”Tarkastelen tutkimushankkeissani tutkimusryhmieni kanssa yhteiskunnan jätesuhdetta ja kiertotalouskäytäntöjä. Jotta kestävämpi tulevaisuus olisi mahdollinen, tarvitaan tietoa ensinnäkin jätevirroista ja jätteen kierroista yhteiskunnassa, toiseksi jätekäytäntöjen ongelmakohdista ja kolmanneksi mahdollisista tavoista tulla toimeen vikuroivan, vuotavan jätteen kanssa ja hallita sitä. Tutkimushankkeeni tuottavat tietoa näistä asioista.”