“Olen muotoilija, joka on hypännyt akateemiseen maailmaan tekemään väitöskirjaa yksilöllisestä ja kollektiivisesta kokemuksesta ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksessa muodin paradigman kautta. Tutkimukseni koskettaa jokapäiväisiä kokemuksellisia ulottuvuuksia systeemisessä muutoksessa, ja hyödynnän siinä laadullisia menetelmiä ja kognitiotieteen monialaista näkökulmaa. Tavoitteenani on tuottaa sisältöä kestäviin ihmislähtöisiin innovaatioprosesseihin.

Tällä hetkellä toimin projektitutkijana Vaasan yliopistossa, vaikka asunkin Helsingissä. Puistokatu 4:n vintti monialaisena tiede-hubina vaikuttaa juuri sellaiselta paikalta, jossa on mahdollisuus reflektoida ajatuksia ja ideoita muiden kanssa sekä tutustua uusiin ihmisiin.“

Väitöskirjassani tutkin yksilöitä ja ihmisyyttä kestävyysmuutosten kontekstissa. Tutkimuksessani kysyn, miten yksilöiden kestävyystoimijuutta voitaisiin tukea tuottamalla lisää hyvinvointia burn-outtien sijaan? Olen erityisen kiinnostunut kestävään johtamiseen kytkeytyvistä teemoista, kuten luontoyhteys, läsnäolo, kehoyhteys, tilanpito ja tunteet. Tällä hetkellä työskentelen projektitutkijana Turun kauppakorkeakoulun johtamisen aineessa CICAT2025-kiertotaloushankkeessa.

Taustaltani olen sosiaalipsykologi ja valmistunut holistiseksi elämäntaitovalmentajaksi. Aloitin Puistokatu 4:ssä osana BIODIFUL-tutkimusprojektia, jonka tavoitteena on luoda luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa johtamista. Puistokadulla on ihanaa tavata muita ihmisiä, inspiroitua ja jakaa ajatuksia!

”Tutkin, miten kotitalouksien kulutus vaikuttaa kulutusperusteisiin kasvihuonekaasupäästöihin, minkälainen valmius kotitalouksilla on tehdä kulutusmuutoksia päästöjen vähentämiseksi ja miten tätä voitaisiin tukea yhteiskunnallisilla toimilla. Tutkimustyöni sijoittuu lähiökontekstiin, jolloin kaupunkien ja kuntien tukemat päästövähennysratkaisut ovat tutkimuksessa keskiössä. Tutkimus pohjautuu elinkaari- ja hiilijalanjälkilaskentaan.

Teen tällä hetkellä tutkimustyötä pääsääntöisesti yksin kotona, sillä asun Helsingissä ja työpaikkani sijaitsee Lahdessa. Toivoisin löytäväni Tiedevintistä yhteisöllisen työskentelypaikan, jossa olisi mahdollista jakaa ajatuksia ja ideoita sekä suunnitella yhteistyömahdollisuuksia muiden eri alojen tutkijoiden kanssa.”

”Tutkimukseni päätavoite on tukea rakennusteollisuuden muuttumista ekologisemmaksi. Kehitän kiertotalouteen perustuvaa, hyvin pienen hiilijalanjäljen omaavaa rakennusmateriaalia, joka koostuu ylijäämäsavesta ja -kuiduista. Olen prosessini kanssa alussa ja tarkoitukseni on työn edetessä houkutella isommat rakennusalan toimijat kiinnostumaan materiaalini käyttämisestä.

Tavoitteenani on löytää samanmielisiä henkilöitä ja kehittää yhteistyökuvioita heidän kanssaan. Uskon, että mikä vain on mahdollista, kun oikeat tyypit löytävät toisensa. He voivat olla niin muita tutkijoita kuin esimerkiksi suunnittelijoita tai yrityksiä ja muita organisaatioita. Keskustelen mielelläni tutkimuksestani muiden kanssa ja autan tarvittaessa kernaasti oman alani kysymyksissä.”

“Ruoka on olennainen osa jokapäiväistä elämää. Samaan aikaan ruoan tuotanto ja kulutus ovat suurimpia koetinkiviä planetaarisille rajoille. Väitöskirjassani tutkin kestäviä ruokajärjestelmiä paneutumalla erityisesti eri ruokayritysten näkökulmiin ja ymmärryksiin kestävyydestä.  Tutkimukseni keskittyy vahvaan kestävyyteen, kohtuuteen ja tuottaja-kuluttaja dynamiikan ymmärtämiseen.

Kokemukseni Nessling Nestistä ovat osoittaneet, että vertaistuki on tärkeää väitöskirjan valmistumiselle. Päivittäisten keskustelujen lisäksi Puistokadulla olisi mielenkiintoista järjestää tapahtumia yhdessä kollegoiden kanssa. Työskentelen myös vastuullisuuskonsulttina oman yritykseni kautta ja hyödynnän mielelläni kokemuksiani ja verkostoani Puistokadun tilaisuuksiin.”

”Tutkin luonnon eudaimonisia, eli arvopohjaisia hyvinvointivaikutuksia. Tutkimukseni pureutuu ehkä olennaisimpaan, ja haastavimpaan osaan ekologisen kestävyyden saralla: luontoon liittyviin arvoihin ja tunteisiin. Edistän tutkimuksellani näiden asioiden näkyvyyttä medioissa, ja siten niiden sosiaalista ja kulttuurista hyväksyttävyyttä. Vaikka työni pääpaino on varsinaisessa tutkimustyössä, olen sitoutunut ja innostunut tieteen popularisoinnista, ja se tulee aina olemaan keskeinen osa työtäni. Kirjoittaminen ja some-näkyvyys on minulle luontevaa, ja ylläpidänkin tutkimukseeni liittyvää @luonto_eudaimonia Instagram-tiliä.

Teen tutkimustani Turun yliopistoon, joten työyhteisöni on kaukana. Olisi hienoa löytää tutkijayhteisöjä myös kotikaupungistani Helsingistä, ja toivonkin, että Tiedevintillä pääsen luomaan pysyviä suhteita muihin ympäristöalan tutkijoihin.”

”Tutkimukseni pureutuu yhteen tämän hetken merkittävimmistä ympäristöongelmista eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. ​Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, kuinka paljon pölyttäjät altistuvat torjunta-aineille maataloudessa, ja miten altistuminen vaikuttaa kimalaisten kognitiivisiin kykyihin. Tutkimuksen avulla pölyttäjien, kuten mehiläisten ja kimalaisten suojelutoimenpiteitä voidaan tehdä entistä vaikuttavammin.

Ajattelen, että tiedon jakaminen avoimesti tutkijoiden kesken on avain entistä vaikuttavampaan tieteeseen. Oma filosofiani onkin olla panttaamatta tutkimukseni alustavia tuloksia ja niistä syntyneitä oivalluksia, vaan keskustella niistä jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sparratessa tiedän oman tutkimukseni paranevan, minkä lisäksi toivon, että joku muu hyötyy tekemästäni työstä.”

”Kehitän digitaalista yliopistopedagogiikkaa YK.n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Osana tutkimustani kerään aineistoa, joka tarkastelee, minkälaisia merkityksiä ja ratkaisuehdotuksia yliopisto-opettajat ja -opiskelijat antavat kestävän kehityksen tavoitteille, erityisesti arktisilla ja muilla ei-urbaaneilla alueilla. Tutkimuksen keskiössä ovat kestävän kehityksen tavoitteiden ohella kognitio ja kehollisuus digitaalisissa ympäristöissä. Tutkimusta täydennetään tuottamalla kestävää kehitystä arktisilla alueilla tarkasteleva, digitaalisuutta hyödyntävä tanssiteos.

Työni tavoitteena on edistää alan perustutkimusta, tuoda Tiedevintille koulutuksellinen näkökulma ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseen sekä edistää väitöstyöni valmistumista. ”

“Tutkin lääkkeiden vaikutusta ympäristön kemikalisoitumiseen osana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa tutkimushanketta. Lääkkeiden negatiivisista ympäristövaikutuksista suurin osa aiheutuu ihmisten käyttämien lääkkeiden kulkeutuessa jätevedenpuhdistamoiden kautta vesistöihin ja puhdistamolietteeseen. Kuormitusta tapahtuu myös sairaaloiden, hoitolaitosten ja lääketeollisuuden kautta.

Tiedevintillä on mahdollisuus verkostoitua monitieteisesti kestävyysajattelussa mukana olevien tutkijoiden kanssa ja osaltaan tuoda mukaan terveydenhuollon ja lääkkeiden kestävyysnäkökulmaa. Lisäksi Puistokatu 4:n tiloihin on mahdollisuudet tuoda hankkeen puolesta myös seminaarityyppistä toimintaa.”

”Tutkin, miten ihmiset artikuloivat ja representoivat vaihtoehtoisia olemisen tapoja, ontologioita, kaivoshankkeiden luomiin tulevaisuuksiin nähden; kuinka esimerkiksi resistanssi onnistuu karkottamaan kaivoshankkeen varhaisessa varausvaiheessa. Nämä vaihtoehtoiset elämisen tavat voidaan nähdä suuntaviittoina kestävän planetaarisen tulevaisuuden luomisessa. Olen tehnyt etnografista tutkimusta Uudessa-Kaledoniassa, Ohcejohkassa ja Sodankylässä, viime vuosina pääasiassa Suomeen keskittyen.

Olen toiselta koulutukseltani kuvataiteen maisteri ja käyttänyt tutkimuksessani myös ei-tekstuaalisia, visuaalisia metodeja. Haluaisin jatkossa syventyä enemmänkin tutkimuksen ja kuvataiteen yhdistämiseen. Koen maalaamisen voimakkaaksi tavaksi lähestyä vaihtoehtoisia tietämisen ja olemisen tapoja sekä kyseenalaistaa ja häiritä totuttuja dualismeja.”

”Tutkin suotaiteen muotoja ja vaikuttavuutta Suomessa. Tarkastelen etenkin, kuinka suotaide luonto- ja kulttuuriarvoja yhdistävänä aineettomana kulttuuriperintönä käsittelee suhdetta luontoon. Aiemmin olen tutkinut muun muassa merisuhteen piirteitä, muutoksia ja tulevaisuuskuvia suomenlinnalaisten asukkaiden haastatteluista. Lisäksi olen työskennellyt museoalan kehittämishankkeessa, jossa pyrin vahvistamaan museoiden tulevaisuus- ja kestävyysorientaatiota.

Tiedevintillä haluan osallistua yhteisöön monin tavoin: keskustelemalla, esittelemällä, tekemällä yhteishankkeita sekä viestimällä tutkimuksesta sosiaalisessa mediassa.”

“Tutkin luonnon monimuotoisuuden turvaamista ekologisella kompensaatiolla. Kompensaatiossa luonnolle aiheutettavia haittoja pyritään hyvittämään luonnolle tuotettavien hyötyjen, kuten uusien suojelualueiden ja ennallistamisen avulla. Pyrin hahmottamaan luonnon monimuotoisuuden turvaamista sekä ekologian että ympäristöoikeuden näkökulmasta, ymmärtäen sen monitieteisesti osana yhteiskuntaamme ja luoden kehitysehdotuksia, joissa yhdistyy ekologinen ja juridinen relevanssi.

Minulla on meneillään väitöskirjani viimeistelyvaihe, jossa erilaiset näkemykset auttavat rakentamaan yhteenvetoa ja hahmottamaan tehtyä tutkimusta osana laajempaa kokonaisuutta. Olen huomannut, että matalan kynnyksen arkipäiväisillä keskusteluilla voi olla valtava merkitys.”

”Tutkin yritysten sidosryhmäkonflikteja kiertotaloussiirtymässä. Kuulun Tampereen yliopiston ruokahävikin ja kiertotalouden tutkimusryhmä Wastebustersiin. Kuluttajakansalainen on tutkimusryhmämme työn keskeisin analyysiyksikkö, mutta oma tutkimuskohteeni on enemmän makrotasolla, kiertotalouden sosiokulttuuristen ja rakenteellisten esteiden ymmärtämisessä ja purkamisessa.

Yleistajuisen ja helposti saavutettavan tiedeviestinnän kommunikoiminen talon ulkopuolelle on ensiarvoisen tärkeää, johon voin osaamisellani vaikuttaa.
Kuulun Alusta!-lehden toimituskuntaan, joka on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan julkaisu. Lehden tehtävä on julkaista poikkitieteellistä ja yleistajuista tiedejournalismia yliopistoissa tapahtuvasta tutkimuksesta.”

”Tutkimukseni koskee muovikriisiä, jätettä ja ihmisen jätesuhteen perkaamista. Kaikesta ihmisen toiminnasta syntyy jätettä, ja sen kanssa toimeen tuleminen on olennainen osa tulevaisuutta rajallisten resurssien planeetalla. Ihmisen ja jätteen suhteen filosofinen, kulttuurinen ja sosiaalinen pohdinta on mielestäni olennainen osa ekologisesti kestävää tulevaisuutta. Sillä on merkitystä, miten näemme itsemme suhteessa tuottamaamme jätteeseen ja miten sitä kohtelemme.

Haluan tulla Tiedevintille lukemaan, ajattelemaan, keskittymään ja inspiroitumaan sekä kohtaamaan muita tutkijoita. Olen väitöskirjapolkuni alussa, joten tutkimusaiheiden lisäksi haluaisin puhua muiden kanssa tutkimustyön tekemisestä ja tutkijan arjesta. Kaipaan ympärilleni työyhteisöä ja samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa voi käydä poikkitieteellistä keskustelua jossain määrin yhteisestä aihepiiristä.”

”Työstän oppikirjaprojektia planetaarisista rajoista energiainsinööreille. Kokoan kirjassani olemassaolevaa tutkimustietoa planetaarisista rajoista ja uusiutuvien energiamuotojen luontovaikutuksista ja teknisistä ratkaisuista uudella tavalla. Tavoitteena on lisätä energiainsinöörien ymmärrystä suurten hankkeiden mahdollisista luontovaikutuksista, ja vaikutusten välttämisestä, minimoimisesta ja kompensaatiosta.

Tiedevintillä tarkoituksenani on kirjoittaminen, verkostoituminen, ajatusten ja ideoiden vaihtaminen eri alojen tutkijoiden kanssa. Toivon, että Puistokadun yhteisössä syntyisi täysin uusia ajatuksia ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi ja ratkaisuista viestimiseksi.”

”Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on selkeyttää, millaisena ihmisen ja muun luonnon suhdetta kuvataan, rakennetaan ja toisinnetaan opinto-ohjauksen käytännöissä. Tavoitteenani on herättää keskustelua opinto-ohjauksen roolista yhteiskunnan kestävyyssiirtymässä, kestävään tulevaisuuteen tähtäävän koulutuksen ja työelämän rakentamisessa.

Olen Puistokadulla mielelläni mukana arkisissa keskusteluissa, eri teemojen ympärillä järjestettävissä keskusteluissa sekä erilaisissa monialaisissa tutkimusprojekteissa ja kirjoituksissa.”

“Teen väitöskirjaa radikaalioikeiston ilmastodenialismista ja kiristyvän rajapolitiikan ja ilmastokriisin välisestä suhteesta. Voimistuva nationalismi on ristiriidassa ilmastokriisin ratkaisemisen edellyttämän perspektiivin kanssa: ympäristöongelmat ja ilmastonmuutos eivät noudata kansallisia rajoja, vaan ne vaikuttavat ylirajaisesti eniten niihin, jotka ovat valmiiksi jo eriarvoisimmissa asemissa. Tutkimukseni nojaa tekstianalyysiin, etnografisiin havaintoihin sekä haastatteluihin.

Tiedevintti on väitöstutkimukseni kannalta hedelmällinen paikka työskennellä. Väitöskirjani ei ole osa mitään laajempaa tutkimusprojektia ja siksi tutkimuksen teko on välillä yksinäistä. Työni sekä jaksamisenikin kannalta pidän siis erittäin mielekkäinä ja tärkeinä kaikkia yhteisöllisiä ja sosiaalisia asioita, kuten mielenkiintoisia keskusteluja, uusia kohtaamisia ja sponttaaneja oivalluksia.”

”Tarkastelen tutkimushankkeissani tutkimusryhmieni kanssa yhteiskunnan jätesuhdetta ja kiertotalouskäytäntöjä. Jotta kestävämpi tulevaisuus olisi mahdollinen, tarvitaan tietoa ensinnäkin jätevirroista ja jätteen kierroista yhteiskunnassa, toiseksi jätekäytäntöjen ongelmakohdista ja kolmanneksi mahdollisista tavoista tulla toimeen vikuroivan, vuotavan jätteen kanssa ja hallita sitä. Tutkimushankkeeni tuottavat tietoa näistä asioista.

Ajatuksenani on käyttä Puistokadun tiloja tutkimushankkeiden projektitapaamisiin ja seminaareihin. Lisäksi haluan päästä vaihtamaan ajatuksia ja verkostoitumaan muiden tiedevintillä työskentelevien kanssa yli tieteenalarajojen. Olen kiinnostunut järjestämään hankkeiden puitteissa Puistokatu 4:ssä kotimaisia ja kansainvälisiä symposiumeja/seminaareja.”

”Tutkimukseni käsittelee alkuperäiskansaoikeuksia ilmasto- ja luontokriisin keskellä. Työssäni kartoitan saamelaisten kotiseutualueen teollistumisen kokonaiskuvaa kumulatiivisten vaikutusten arvioimiseksi. Tavoitteenani on tunnistaa assimiloivia yhteiskuntarakenteita, sekä vahvistaa ekologisesti kestävämpää tulevaisuutta ja saamelaisten hyvinvointia osana oikeudenmukaista siirtymää yhteistyössä saamelaisyhteisöjen, ihmisoikeustoimijoiden ja tutkijoiden kanssa.

Tuon Puistokadulle osaamiseni alkuperäiskansaoikeuksista ja arktisen alueen ympäristön ja ihmisoikeuksien tilasta. Keskustelen mielelläni aiheista ja jaan tietoa, sekä opin innolla muiden töistä ja tutkimusaiheista. Oma yliopistoni on kaukana Rovaniemellä, ja tämän vuoksi Puistokatu 4 tarjoaa minulle erityisen merkityksellisen monitieteisen ympäristön ajatus- ja tutkimustyön kehittämiselle.”

”Työstän arktisen alueen tulevaisuutta käsittelevää dokumenttielokuvaa, jonka tuottaa Rare Media. Haluan tuoda arktisen alueen tutkimusta lähemmäksi eteläistä Suomea. Arktinen alue lämpenee nelinkertaisesti planeetan keskiarvoon verrattuna, ja sen tutkimuksen merkitys on maapallon tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa. Arktinen alue ei kuitenkaan ole vain tragedioiden näyttämö, vaan yli neljän miljoonan ihmisen koti, jota pitää suojella kaikin keinoin. Alueen tutkimuksen yleistajuistaminen elokuvan muotoon on yksi keino tähän.

Vastausten etsiminen mahdottomilta tuntuviin kysymyksiin vaatii monenlaisia kerronnan tapoja ja ennen kaikkea uusien verkostojen punomista. Uskon, että dokumenttielokuva on alkusoitto pidemmälle matkalle. Aion olla mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia yhdessä esimerkiksi tutkijoiden, toimittajien, taiteilijoiden ja aktivistien kanssa.”

”Taiteilijalähtöinen toimintatutkimukseni tuottaa tietoa taideaktivismin vaikuttavuudesta. Ideoin ja organisoin tutkimusta varten aktivismitaiteen koelaboratorion, Ilmastokanavan (2018), jossa testattiin oletusta, jonka mukaan taiteen metodeilla on mahdollista täydentää faktaviestintää tunneulottuvuudella ja tehdä ilmastonmuutoksen todellisuudesta omakohtaisempaa. Tutkimuksen on tarkoitus edistää aktiivista kansalaisuutta, toivoa ja resilienssiä. Sen tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi taidekasvatuksessa, kansalaisaktivismissa ja sosiaalialalla.

Olen kiinnostunut kaikenlaisesta tutkimukseen liittyvästä keskustelusta, jakamisesta, kritiikistä ja ongelmanratkonnasta, sillä olen tehnyt tutkimusta kaukana omasta yliopistoyhteisöstäni – pääasiassa etänä ja yksin. Taiteiljataustaisena keskeneräisyys ja jopa luova kaaos (joissa kuitenkin ovat mukana järki ja pyrkimys järjestelmällisyyteen) ovat minulle normaalitiloja.”

”Väitöskirjassani tutkin 1900-luvun alkupuoliskolla tapahtunutta fossiililämmitysmurrosta Helsingissä, ja siitä välillisesti aiheutunutta siirtymistä uunilämmityksestä keskuslämmitykseen ja lopulta kaukolämmitykseen. Tutkimuksen yhtenä tarkastelukulmana on, miten eri polttoaineet ja niiden saatavuus ovat vaikuttaneet asumiseen sen eri mittakaavoissa.

Puistokatu 4 herättää sekä rakennuksena että yhteisönä minussa suurta inspiraatiota ja ihailua. Täällä tapahtuvat spontaanit kohtaamiset, keskustelut ja tapahtumat pitävät mieleni virkeänä ja avoimena ja sieluni lämpimänä, tulevaisuudesta toiveikkaana.”

”Tutkin kasvatusfilosofian alalle sijoittuvassa väitöskirjassani kestävyydenjälkeisyyden (post-sustainability) ja kestävän teknologiasuhteen kysymyksiä. Jatkan väitöskirjaohjaajani Veli-Matti Värrin avaamasta problematiikasta ’Kasvatus ekokriisin aikakaudella’ (2018).

Kerron Puistokadulla mielelläni väitöskirjatutkimuksestani ja jo valmistuneista tutkimusartikkeleistani. Olen avoin myös erilaisille yhteishankkeille ja -tilaisuuksille. Osa puistokatulaisista on minulle jo entuudestaan tuttuja Nesslingin säätiön ja Puistokatu 4:n tapahtumien kautta, joissa olen ehtinyt vierailla tiuhaan!”

”BIODIFUL on tutkimusryhmä, joka koostuu uransa eri vaiheilla olevista tutkijoista ja verkostosta. Tavoitteemme on luoda ja varustaa verkosto, joka synnyttää luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa johtajuutta niin liiketoiminnassa, yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin jokaisen arkisessa elämässäkin. Tutkimusryhmässämme on osaajia aina biodiversiteetistä yhteiskuntatieteisiin ja markkinoinnista matkailuun. Taustallamme on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke. ”

”Tutkin kestävää merien käyttöä: miten tuottaa enemmän ruokaa mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä, samalla pitäen huolta meristä ja terrestrisistä ekosysteemeistä. Tavoitteenani on avata monitieteellistä keskustelua merien kestävästä käytöstä ja siitä, miten terrestristä luontokatoa voidaan mahdollisesti hidastaa. Tutkimuksen päätavoite on ymmärtää millainen rooli kalastuksella on kestävässä tulevaisuudessa.”

”Digitaaliset teknologiat ja niiden tuottama data muokkaavat yhä enenevissä määrin ihmisten tapoja tuntea ja hallita ekosysteemejä. Tutkin väitöskirjassani eteläisen pallonpuoliskon teollisen kalastuksen seurannassa ja hallinnassa tapahtuneita muutoksia sekä näiden muutosten vaikutuksia meren elämään – etenkin albatrosseihin ja muihin merilintuihin, joita pidetään elinympäristönsä laadun osoittajina. Olen osa monitieteistä Digital Ecologies -tutkimusryhmää, joka tutkii ihmisten, digitaalisten teknologioiden ja ei-inhimillisen elämän välisiä suhteita. Olen myös toinen perustaja ja johtava tutkija ympäristöjärjestö Youngwildersissa, joka keskittyy luonnon elvyttämiseen ja tarjoaa nuorille ympäristöjohtajuuden oppia Isossa-Britanniassa.”

”Keskeisenä teemana tutkimuksessani on nuorten yhteiskuntaan kiinnittymisen kokemus ja kokemus itsestään toimijana. Tutkin, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tunnistetaan ja tunnustetaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, ja miten heidän kokemustaan osana yhteiskuntaa voidaan näiden palveluiden avulla vahvistaa.

Vietin tutkijavintillä aivan uskomattomat puoli vuotta! Alkuun jännitin, miten pärjään ”erilaisen” tutkimusaiheeni kanssa – ajattelin minun olevan kaukana perinteisestä kestävyystutkijasta. Kuitenkin aikani Puistokadulla osoitti, ettei perinteistä kestävuustutkijaa ole ja myös sosiaalitieteiden näkökulma on tärkeä, sillä muutokseen tarvitaan kaikkia. Puistokatu 4 toimi erinomaisesti paikkana kirjoittaa ja ajatella, mutta myös inspiroitua, oppia ja nähdä asioita eri tavalla. Jokainen lounaskohtaaminen ja kahvitauko ovat jääneet mieleen hetkinä, jolloin maailma aukeni taas vähän eri kulmasta. Puhumattakaan hyvästä hengestä ja toisten kunnioittamisesta, joka talossa vallitsee.”

”Yhdistän tutkimuksessani vastuullisen markkinoinnin sekä kohtuutalouden käsitteitä. Kohtuutalouden tutkimuksessa pyritään hahmottelemaan talousjärjestelmä, joka jatkuvan talouskasvun tavoittelun sijaan keskittyisi hyvinvoinnin lisäämiseen. Toisin sanoen talous on asetettava ekologisten reunaehtojen sisälle niin, että samalla turvataan kaikille mahdollisuus elää hyvää elämää. Tämä tarkoittaa sitä, että myös markkinoinnin lainalaisuudet on pohdittava uudelleen.

Teen tutkimusta BIODIFUL-tutkimusprojektissa, jonka tavoitteena on luoda luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa johtajuutta. BIODIFUL koostuu tutkijoista ja toimijoista ympäri Suomen, ja Puistokatu 4 toimii täydellisenä kohtaamispaikkana Helsingin tutkijoillemme. Samalla Puistokadulla on mahtava mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja oppeja monen eri tutkimusalan osaajan kanssa.”

”Tutkin avoimen tieteen käytänteitä yritysten ja yliopistojen välisessä tutkimusyhteistyössä
Suomessa ja Kiinassa. Hyödynnän tutkimuksessani instituutioteoriaa, erityisesti
institutionaalisia logiikoita sekä institutionaalisen muutoksen teorioita, kuvaamaan, miten
avoimen tieteen liike on muuttanut akatemian ja teollisuuden yhteistyön normeja.
Yritysrahoitteisen akateemisen tutkimuksen lisääntyessä ja toisaalta avoimen tieteen
yleistyessä, on tärkeää ymmärtää mitkä ovat tässä kontekstissa tieteen avoimuutta estäviä
ja mahdollistavia tekijöitä. Avoin tiede, eli esimerkiksi tieteellisen tiedon avoin saatavuus ja akatemian yhteistyö muiden sektoreiden kanssa, on tärkeää kestävyysmurroksen kannalta.

Puistokatu 4:ssä on ymmärretty hienosti se, että onnellisuus on tärkeää ja mahdollista ekokriisinkin aikana. Mitä hankalammat paikat ovat käsillä, sitä enemmän tarvitaan hyvinvointia mistä ammentaa. Talossa on rakentava ja lempeä tunnelma, ja siksi siellä on hyvä tehdä tutkimusta. Lisäksi Puistokatu 4 antaa itselleni toivoa paremmasta työelämästä. Että on olemassa ihania työyhteisöjä, joissa tehdään vaikeita asioita kunnianhimoisesti, ja samaan aikaan ihmisten jaksamisen rajoissa.Puistokatu 4 on kaunis sisältä ja ulkoa, sekä materiaalisella että ajatuksellisella tasolla.”

“Ilmastokriisi on myös kulttuuriperinnön kriisi. Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen tulevien sukupolvien oikeutta kulttuuriperintöön tilanteissa, jossa kulttuuriperintöä rapistuu, autioituu, jää veden alle ja tuhoutuu ilmastovaikutusten takia nopeammin ja lopullisemmin kuin koskaan aiemmin. Tutkimuskohteenani on erityisesti rannikoiden kulttuuriperinnön suojan sääntely ja ylisukupolvinen turvaaminen.

“Kirjoitan Puistokadulla ensimmäistä postdoc-yhteisartikkeliani EU:n metsälobbauksesta. Suomalainen metsälobbaus on herättänyt paljon mediahuomiota ja kahtiajakautunutta keskustelua, jossa harmaan sävyt ja lainsäädäntöjen konkreettinen sisältö on jäänyt vähemmälle huomiolle. Keskitymme artikkelissamme suomalaisten metsien EU-lobbauksen vaikutuksiin EU:n nykypolitiikkaan, jossa metsä- ja ilmastokysymykset ovat nousseet yhä voimakkaammin esille.”