Puistokatu 4:n tutkijat

Puistokatu 4:ssä työskentelee eri alojen akateemisia tutkijoita, joiden tutkimustyön ytimessä on ekologisesti kestävän tulevaisuuden ratkaisukeskeinen rakentaminen. Tutkijajäsenet työskentelevät Puistokatu 4:n kolmannen kerroksen Tiedevintillä.

 

Tutustu tutkijajäseniimme alla!

Katja Enberg
Katja Enberg, Professori, Helsingin yliopisto ja Bergenin yliopisto

”Tutkin kestävää merien käyttöä: miten tuottaa enemmän ruokaa mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä, samalla pitäen huolta meristä ja terrestrisistä ekosysteemeistä. Tavoitteenani on avata monitieteellistä keskustelua merien kestävästä käytöstä ja siitä, miten terrestristä luontokatoa voidaan mahdollisesti hidastaa. Tutkimuksen päätavoite on ymmärtää millainen rooli kalastuksella on kestävässä tulevaisuudessa.

 

Olen avoin ja innokas jakamaan – esiinnyn säännöllisesti yleisötapahtumissa ja kutsuttuna puhujana. Olen myös opetuksessani erikoistunut kestävän kehityksen monitieteelliseen opetukseen.”

Vilma Halonen
Vilma Halonen, Väitöskirjatutkija, LUT-yliopisto

”Tutkin, miten kotitalouksien kulutus vaikuttaa kulutusperusteisiin kasvihuonekaasupäästöihin, minkälainen valmius kotitalouksilla on tehdä kulutusmuutoksia päästöjen vähentämiseksi ja miten tätä voitaisiin tukea yhteiskunnallisilla toimilla. Tutkimustyöni sijoittuu lähiökontekstiin, jolloin kaupunkien ja kuntien tukemat päästövähennysratkaisut ovat tutkimuksessa keskiössä. Tutkimus pohjautuu elinkaari- ja hiilijalanjälkilaskentaan.

 

Teen tällä hetkellä tutkimustyötä pääsääntöisesti yksin kotona, sillä asun Helsingissä ja työpaikkani sijaitsee Lahdessa. Toivoisin löytäväni Tiedevintistä yhteisöllisen työskentelypaikan, jossa olisi mahdollista jakaa ajatuksia ja ideoita sekä suunnitella yhteistyömahdollisuuksia muiden eri alojen tutkijoiden kanssa.”

Johanna Hyrkäs
Johanna Hyrkäs, Väitöskirjatutkija, Aalto yliopisto

”Tutkimukseni päätavoite on tukea rakennusteollisuuden muuttumista ekologisemmaksi. Kehitän kiertotalouteen perustuvaa, hyvin pienen hiilijalanjäljen omaavaa rakennusmateriaalia, joka koostuu ylijäämäsavesta ja -kuiduista. Olen prosessini kanssa alussa ja tarkoitukseni on työn edetessä houkutella isommat rakennusalan toimijat kiinnostumaan materiaalini käyttämisestä.

 

Tavoitteenani on löytää samanmielisiä henkilöitä ja kehittää yhteistyökuvioita heidän kanssaan. Uskon, että mikä vain on mahdollista, kun oikeat tyypit löytävät toisensa. He voivat olla niin muita tutkijoita kuin esimerkiksi suunnittelijoita tai yrityksiä ja muita organisaatioita. Keskustelen mielelläni tutkimuksestani muiden kanssa ja autan tarvittaessa kernaasti oman alani kysymyksissä.”

Johanna Jämsä
Johanna Jämsä, Väitöskirjatutkija, Turun yliopisto

”Tutkin luonnon eudaimonisia, eli arvopohjaisia hyvinvointivaikutuksia. Tutkimukseni pureutuu ehkä olennaisimpaan, ja haastavimpaan osaan ekologisen kestävyyden saralla: luontoon liittyviin arvoihin ja tunteisiin. Edistän tutkimuksellani näiden asioiden näkyvyyttä medioissa, ja siten niiden sosiaalista ja kulttuurista hyväksyttävyyttä. Vaikka työni pääpaino on varsinaisessa tutkimustyössä, olen sitoutunut ja innostunut tieteen popularisoinnista, ja se tulee aina olemaan keskeinen osa työtäni. Kirjoittaminen ja some-näkyvyys on minulle luontevaa, ja ylläpidänkin tutkimukseeni liittyvää @luonto_eudaimonia Instagram-tiliä.

 

Teen tutkimustani Turun yliopistoon, joten työyhteisöni on kaukana. Olisi hienoa löytää tutkijayhteisöjä myös kotikaupungistani Helsingistä, ja toivonkin, että Tiedevintillä pääsen luomaan pysyviä suhteita muihin ympäristöalan tutkijoihin.”

Lotta Kaila
Lotta Kaila, Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

”Tutkimukseni pureutuu yhteen tämän hetken merkittävimmistä ympäristöongelmista eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. ​Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, kuinka paljon pölyttäjät altistuvat torjunta-aineille maataloudessa, ja miten altistuminen vaikuttaa kimalaisten kognitiivisiin kykyihin. Tutkimuksen avulla pölyttäjien, kuten mehiläisten ja kimalaisten suojelutoimenpiteitä voidaan tehdä entistä vaikuttavammin.

 

Ajattelen, että tiedon jakaminen avoimesti tutkijoiden kesken on avain entistä vaikuttavampaan tieteeseen. Oma filosofiani onkin olla panttaamatta tutkimukseni alustavia tuloksia ja niistä syntyneitä oivalluksia, vaan keskustella niistä jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sparratessa tiedän oman tutkimukseni paranevan, minkä lisäksi toivon, että joku muu hyötyy tekemästäni työstä.”

Katri Koivuneva
Katri Koivuneva, Väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto

”Kehitän digitaalista yliopistopedagogiikkaa YK.n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Osana tutkimustani kerään aineistoa, joka tarkastelee, minkälaisia merkityksiä ja ratkaisuehdotuksia yliopisto-opettajat ja -opiskelijat antavat kestävän kehityksen tavoitteille, erityisesti arktisilla ja muilla ei-urbaaneilla alueilla. Tutkimuksen keskiössä ovat kestävän kehityksen tavoitteiden ohella kognitio ja kehollisuus digitaalisissa ympäristöissä. Tutkimusta täydennetään tuottamalla kestävää kehitystä arktisilla alueilla tarkasteleva, digitaalisuutta hyödyntävä tanssiteos.

 

Työni tavoitteena on edistää alan perustutkimusta, tuoda Tiedevintille koulutuksellinen näkökulma ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseen sekä edistää väitöstyöni valmistumista. ”

Maija Lassila
Maija Lassila, Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

”Tutkin, miten ihmiset artikuloivat ja representoivat vaihtoehtoisia olemisen tapoja, ontologioita, kaivoshankkeiden luomiin tulevaisuuksiin nähden; kuinka esimerkiksi resistanssi onnistuu karkottamaan kaivoshankkeen varhaisessa varausvaiheessa. Nämä vaihtoehtoiset elämisen tavat voidaan nähdä suuntaviittoina kestävän planetaarisen tulevaisuuden luomisessa. Olen tehnyt etnografista tutkimusta Uudessa-Kaledoniassa, Ohcejohkassa ja Sodankylässä, viime vuosina pääasiassa Suomeen keskittyen.

 

Olen toiselta koulutukseltani kuvataiteen maisteri ja käyttänyt tutkimuksessani myös ei-tekstuaalisia, visuaalisia metodeja. Haluaisin jatkossa syventyä enemmänkin tutkimuksen ja kuvataiteen yhdistämiseen. Koen maalaamisen voimakkaaksi tavaksi lähestyä vaihtoehtoisia tietämisen ja olemisen tapoja sekä kyseenalaistaa ja häiritä totuttuja dualismeja.”

Pauliina Latvala-Harvilahti
Pauliina Latvala-Harvilahti, Dosentti, Itä-Suomen yliopisto

”Tutkin suotaiteen muotoja ja vaikuttavuutta Suomessa. Tarkastelen etenkin, kuinka suotaide luonto- ja kulttuuriarvoja yhdistävänä aineettomana kulttuuriperintönä käsittelee suhdetta luontoon. Aiemmin olen tutkinut muun muassa merisuhteen piirteitä, muutoksia ja tulevaisuuskuvia suomenlinnalaisten asukkaiden haastatteluista. Lisäksi olen työskennellyt museoalan kehittämishankkeessa, jossa pyrin vahvistamaan museoiden tulevaisuus- ja kestävyysorientaatiota.

 

Tiedevintillä haluan osallistua yhteisöön monin tavoin: keskustelemalla, esittelemällä, tekemällä yhteishankkeita sekä viestimällä tutkimuksesta sosiaalisessa mediassa.”

Mikael Nurminen
Mikael Nurminen, Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

”Tutkin yritysten sidosryhmäkonflikteja kiertotaloussiirtymässä. Kuulun Tampereen yliopiston ruokahävikin ja kiertotalouden tutkimusryhmä Wastebustersiin. Kuluttajakansalainen on tutkimusryhmämme työn keskeisin analyysiyksikkö, mutta oma tutkimuskohteeni on enemmän makrotasolla, kiertotalouden sosiokulttuuristen ja rakenteellisten esteiden ymmärtämisessä ja purkamisessa.

 

Yleistajuisen ja helposti saavutettavan tiedeviestinnän kommunikoiminen talon ulkopuolelle on ensiarvoisen tärkeää, johon voin osaamisellani vaikuttaa.
Kuulun Alusta!-lehden toimituskuntaan, joka on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan julkaisu. Lehden tehtävä on julkaista poikkitieteellistä ja yleistajuista tiedejournalismia yliopistoissa tapahtuvasta tutkimuksesta.”

Alma Onali
Alma Onali, Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

”Tutkimukseni koskee muovikriisiä, jätettä ja ihmisen jätesuhteen perkaamista. Kaikesta ihmisen toiminnasta syntyy jätettä, ja sen kanssa toimeen tuleminen on olennainen osa tulevaisuutta rajallisten resurssien planeetalla. Ihmisen ja jätteen suhteen filosofinen, kulttuurinen ja sosiaalinen pohdinta on mielestäni olennainen osa ekologisesti kestävää tulevaisuutta. Sillä on merkitystä, miten näemme itsemme suhteessa tuottamaamme jätteeseen ja miten sitä kohtelemme.

 

Haluan tulla Tiedevintille lukemaan, ajattelemaan, keskittymään ja inspiroitumaan sekä kohtaamaan muita tutkijoita. Olen väitöskirjapolkuni alussa, joten tutkimusaiheiden lisäksi haluaisin puhua muiden kanssa tutkimustyön tekemisestä ja tutkijan arjesta. Kaipaan ympärilleni työyhteisöä ja samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa voi käydä poikkitieteellistä keskustelua jossain määrin yhteisestä aihepiiristä.”

Hanna Paulomäki
Hanna Paulomäki, tutkija/hankevetäjä, Aalto yliopisto

”Työstän oppikirjaprojektia planetaarisista rajoista energiainsinööreille. Kokoan kirjassani olemassaolevaa tutkimustietoa planetaarisista rajoista ja uusiutuvien energiamuotojen luontovaikutuksista ja teknisistä ratkaisuista uudella tavalla. Tavoitteena on lisätä energiainsinöörien ymmärrystä suurten hankkeiden mahdollisista luontovaikutuksista, ja vaikutusten välttämisestä, minimoimisesta ja kompensaatiosta.

 

Tiedevintillä tarkoituksenani on kirjoittaminen, verkostoituminen, ajatusten ja ideoiden vaihtaminen eri alojen tutkijoiden kanssa. Toivon, että Puistokadun yhteisössä syntyisi täysin uusia ajatuksia ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi ja ratkaisuista viestimiseksi.”

Sara Peltola
Sara Peltola, Väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto

”Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on selkeyttää, millaisena ihmisen ja muun luonnon suhdetta kuvataan, rakennetaan ja toisinnetaan opinto-ohjauksen käytännöissä. Tavoitteenani on herättää keskustelua opinto-ohjauksen roolista yhteiskunnan kestävyyssiirtymässä, kestävään tulevaisuuteen tähtäävän koulutuksen ja työelämän rakentamisessa.

 

Olen Puistokadulla mielelläni mukana arkisissa keskusteluissa, eri teemojen ympärillä järjestettävissä keskusteluissa sekä erilaisissa monialaisissa tutkimusprojekteissa ja kirjoituksissa.”

Olli Pyyhtinen
Olli Pyyhtinen, Professori, Tampereen yliopisto

”Tarkastelen tutkimushankkeissani tutkimusryhmieni kanssa yhteiskunnan jätesuhdetta ja kiertotalouskäytäntöjä. Jotta kestävämpi tulevaisuus olisi mahdollinen, tarvitaan tietoa ensinnäkin jätevirroista ja jätteen kierroista yhteiskunnassa, toiseksi jätekäytäntöjen ongelmakohdista ja kolmanneksi mahdollisista tavoista tulla toimeen vikuroivan, vuotavan jätteen kanssa ja hallita sitä. Tutkimushankkeeni tuottavat tietoa näistä asioista.

 

Ajatuksenani on käyttä Puistokadun tiloja tutkimushankkeiden projektitapaamisiin ja seminaareihin. Lisäksi haluan päästä vaihtamaan ajatuksia ja verkostoitumaan muiden tiedevintillä työskentelevien kanssa yli tieteenalarajojen. Olen kiinnostunut järjestämään hankkeiden puitteissa Puistokatu 4:ssä kotimaisia ja kansainvälisiä symposiumeja/seminaareja.”

Johannes Roviomaa
Johannes Roviomaa, Vieraileva tutkija, Lapin yliopisto

”Työstän arktisen alueen tulevaisuutta käsittelevää dokumenttielokuvaa, jonka tuottaa Rare Media. Haluan tuoda arktisen alueen tutkimusta lähemmäksi eteläistä Suomea. Arktinen alue lämpenee nelinkertaisesti planeetan keskiarvoon verrattuna, ja sen tutkimuksen merkitys on maapallon tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa. Arktinen alue ei kuitenkaan ole vain tragedioiden näyttämö, vaan yli neljän miljoonan ihmisen koti, jota pitää suojella kaikin keinoin. Alueen tutkimuksen yleistajuistaminen elokuvan muotoon on yksi keino tähän.

 

Vastausten etsiminen mahdottomilta tuntuviin kysymyksiin vaatii monenlaisia kerronnan tapoja ja ennen kaikkea uusien verkostojen punomista. Uskon, että dokumenttielokuva on alkusoitto pidemmälle matkalle. Aion olla mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia yhdessä esimerkiksi tutkijoiden, toimittajien, taiteilijoiden ja aktivistien kanssa.”

Sonja Salomäki
Sonja Salomäki, Väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto

”Taiteilijalähtöinen toimintatutkimukseni tuottaa tietoa taideaktivismin vaikuttavuudesta. Ideoin ja organisoin tutkimusta varten aktivismitaiteen koelaboratorion, Ilmastokanavan (2018), jossa testattiin oletusta, jonka mukaan taiteen metodeilla on mahdollista täydentää faktaviestintää tunneulottuvuudella ja tehdä ilmastonmuutoksen todellisuudesta omakohtaisempaa. Tutkimuksen on tarkoitus edistää aktiivista kansalaisuutta, toivoa ja resilienssiä. Sen tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi taidekasvatuksessa, kansalaisaktivismissa ja sosiaalialalla.

 

Olen kiinnostunut kaikenlaisesta tutkimukseen liittyvästä keskustelusta, jakamisesta, kritiikistä ja ongelmanratkonnasta, sillä olen tehnyt tutkimusta kaukana omasta yliopistoyhteisöstäni – pääasiassa etänä ja yksin. Taiteiljataustaisena keskeneräisyys ja jopa luova kaaos (joissa kuitenkin ovat mukana järki ja pyrkimys järjestelmällisyyteen) ovat minulle normaalitiloja.”

BIODIFUL-tutkimusryhmä
BIODIFUL-tutkimusryhmä

BIODIFUL on tutkimusryhmä, joka koostuu uransa eri vaiheilla olevista tutkijoista ja verkostosta. Tavoitteemme on luoda ja varustaa verkosto, joka synnyttää luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa johtajuutta niin liiketoiminnassa, yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin jokaisen arkisessa elämässäkin. Tutkimusryhmässämme on osaajia aina biodiversiteetistä yhteiskuntatieteisiin ja markkinoinnista matkailuun. Taustallamme on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke. ”