Tieteen ja toivon klubi goes Lippa!

• 18.8.2026 17:00 - 19:00
• Olavi Uusivirta, Sonja Repetti, Ville Lindgren, Lotta Staffans ja Aino Kangaspuro Haaparanta

Olisiko tuloerojen tasaaminen avain ekokriisin ratkaisuun? Millainen on median rooli ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa?

Ravintola Lipassa tiistaina 18.8. järjestettävässä Tieteen ja toivon klubissa kuullaan Puistokatu 4:n tutkijoiden näkökulmia aikamme polttaviin kysymyksiin. Puheenvuorojen lomassa muusikko-näyttelijä Olavi Uusivirta esittää kappaleitaan uransa eri vaiheilta.

Puistokatu 4:n tutkijoista mukana ovat Sonja Repetti, Ville Lindgren, Lotta Staffans ja Aino Kangaspuro Haaparanta.

 Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sonja Repetti: ”Väitöskirjani käsittelee miten levät ja ihmiset voivat elää yhdessä muuttuvissa ympäristöissä. Luonnontieteellisessä tutkimuksessani pyrin ymmärtämään, miten levät voivat reagoida ja sopeutua ympäristönsä muutoksiin, joita ihmisen vaikutukset aiheuttavat planeetallamme. Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessani tutkin, miten ihmiset voivat sopeuttaa ajatteluaan elääkseen paremmin levien kanssa.”

 Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Ville Lindgren: ”Tutkin makean veden globaaleja muutoksia ja niiden vaikutuksia ilmaston prosesseihin, kuten veden liikkeeseen ilmakehässä sekä sateiden määrään ja jakautumiseen. Vahvistamalla ymmärrystä maapallojärjestelmän prosesseista tutkimukseni tukee ilmastokestäviä ratkaisuja, ekosysteemien hyvinvointia sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta.”

 LUT-yliopiston väitöskirjatutkija Lotta Staffans: ”Minua kiinnostaa kasvava taloudellinen eriarvoisuus ja sen kytkökset ekologiseen kriisiin. Tutkin väitöskirjassani sitä, miten talouden finanssoituminen ja markkinoiden keskittyminen vaikuttavat vallan ja vaurauden kasautumiseen. Tarkastelen erityisesti julkisen sektorin roolia tässä kehityksessä ja pyrin tuomaan esiin oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä toimintamalleja.”

 Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Aino Kangaspuro Haaparanta: ”Tutkin journalismin aineellista ja ekologista (ekomateriaalista) osallisuutta maapallon laajuisiin ympäristökatastrofeihin. Tutkimukseni valottaa, miten ja millä seurauksilla journalismin tuotantoprosessit kytkeytyvät ympäristöä, inhimillisiä ja ei-inhimillisiä olentoja vahingoittavaan toimintaan ajassa, jossa julkista keskustelua hallitsee niin sanottu digitaalinen ja vihreä kaksoissiirtymä. Olen kiinnostunut siitä, miten journalismia tuottavan media-alan työ-, toiminta- ja tuotantotapojen tulisi muuttua, jotta journalistisesta julkisuustuotannosta tulisi planetaarisesti kestävää.”