Akordi X Puistokatu 4 -tapahtumasarja: Yhteistä ongelmanratkaisua kestävyysmurroksessa
- 28.11.2023 15:00 - 17:00
- Katja Bargum, Juha Kotilainen, Emma Luoma, Ismo Pölönen & Tapani Veistola
Kestävyysmurroksen vauhdittamiseen liittyy erilaisten intressien törmäämisestä johtuvia ristiriitoja. Puistokatu 4:n toimijajäsen Akordin neljän tapahtuman sarja Akordi X Puistokatu 4 pureutuu käytännön esimerkkien kautta eri osapuolten yhteiseen neuvottelevaan ongelmanratkaisuun. Tapahtumasarjaan ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat ymmärtää uudenlaista ongelmanratkaisua ja erilaisten intressien yhteensovittamista käytännössä. Voit osallistua tapahtumiin joko paikan päällä tai striimin välityksellä.
Akordi X Puistokatu4, osa 4 (28.11.) – Lisääkö paikallisyhteisön kanssa toteutettava vesistövaikutusten yhteisseuranta kaivostoimijoiden tilivelvollisuutta ja tiedon läpinäkyvyyttä?
Ilmoittaudu mukaan: https://www.lyyti.fi/reg/akordixpuistokatu4
Pohjoismaiden ensimmäinen kokeilu kaivostoiminnan vesistövaikutusten yhteisseurannasta tehtiin tänä vuonna Akordin johdolla Sodankylässä.
Kaivostoiminnan vaikutukset vesistöihin huolettavat Suomessa. Vesistöseurannan tulosten tulkinta, niiden mittasuhteet ja käytännön vaikutusten arviointi on haastavaa jopa asiantuntijoille. Aiemmassa tutkimuksessa on myös havaittu, että kaivosyhtiöiden teettämiin, konsulteilta tilattuihin mittauksiin kohdistuu usein epäluottamusta riippumatta siitä, miten mittaukset on teknisesti toteutettu. Yhteistoiminnallinen vesistöseuranta, jossa alueen toimijat tekevät yhteistyötä seurantaprosessin eri vaiheissa voi auttaa lisäämään seurantatiedon luotettavuutta ja ymmärrettävyyttä sekä ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään haitallisia ympäristövaikutuksia.
Akordin seminaarissa esitellään Sodankylään vuoden 2023 aikana luotu kaivostoiminnan vesistövaikutusten yhteisseurannan malli. Nesslingin säätiön rahoittamassa hankkeessa kaivosyhtiöt ja paikallisyhteisö ovat Akordin johdolla yhdessä tunnistaneet lakisääteisen lupaehtojen mukaisen vesistöseurannan ylittäviä tietotarpeita, suunnitelleet yhteisseurannan tapoja ja sopineet sen toteutuksesta. Hankkeen tulosten esittelyn lisäksi seminaarissa keskustellaan siitä, millaisia mahdollisuuksia yhteisseurannan menetelmät voivat tarjota ympäristövaikutusten hallinnalle.
Ohjelma
15.00 Avaussanat, Katja Bargum, Tiede- ja toiminnanjohtaja, Maj ja Tor Nesslingin säätiö
15.10 Millaisiin haasteisiin yhteistoiminnallinen vesistövaikutusten seuranta vastaa? Juha Kotilainen, Akordi
15.30 Kaivostoiminnan vesistövaikutusten yhteisseuranta Sodankylässä, Emma Luoma, Akordi.
Kokemuksia tehdystä työstä: Johanna Holm, ympäristöjohtaja, Boliden Kevitsa / Kari Siirtola, kaivoskoordinaattori, Sodankylän kunta / Matti Riipi, poroisäntä, Sattasniemen paliskunta
16.10 Seurannan funktiot, aukot ja kehittämistarpeet, Ismo Pölönen, Ympäristöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto
16.30 Kommenttipuheenvuoro: Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, Suomen Luonnonsuojeluliitto
16.45 Keskustelua ja kysymyksiä
17.00 Tilaisuus päättyy
Tilaisuuden juontaa Akordin erityisasiantuntija Juha-Pekka Turunen.
Akordi X Puistokatu 4, osa 3 (12.9.) – Missä vihreän siirtymän konfliktit ratkaistaan? Mitkä konfliktit ovat ennakoitavissa ja vältettävissä, entä mitkä kamppailut on välttämätöntä käydä?
Vihreän siirtymän tavoitteena on kestävä talous, joka ei perustu fossilienergiaan eikä luonnonvarojen ylikulutukseen. Positiivisesta tavoitteestaan huolimatta vihreän siirtymän toimeenpanoon kytkeytyy risteäviä intressiä, eriäviä arvoja ja oikeuksia. Esimerkiksi puhtaan energian infrastruktuurin rakentaminen aiheuttaa erilaisia vaikutuksia maankäyttöön, luontoon, ihmisiin ja eläimiin. Tuulivoiman rakentaminen ei ole edennyt ilman ristiriitoja; tuulivoimahankkeista valtaosa johtaa kaavavalituksiin ja näiden käsittelyyn hallinto-oikeuksissa.
Nykytilanteessa ympäristöön vaikuttavien hankkeiden konfliktien käsittely tapahtuu kuntien kaavoitus- ja päätöksentekoprosesseissa sekä vaikutusten arvioinnin ja luvituksen prosesseissa. Laajemmassa kuvassa vihreään siirtymään liittyy kysymyksiä siirtymän vauhdista, alueellisista vaikutuksista, hankkeiden yhteisvaikutuksista, alueellisista hyödyistä ja haitoista sekä uusien teknologioiden roolista ja niiden vaikutuksista.
Sikäli kun ristiriidoilta ei voida välttyä, miten ja missä niitä kannattaisi käsitellä? Vihreän siirtymän toimeenpanoon tarvitaan intressien yhteensovittamisen, konfliktien ennakoinnin ja ratkaisun työkaluja.
Seminaari käynnistää kaksivuotisen hankkeen, jonka aikana Akordin asiantuntijat ja yhteistyöverkosto rakentavat Tiina ja Antti Herlinin säätiön tuella Suomeen vihreän siirtymän konfliktien hallintaa palvelevan neutraalin foorumin. Työssä tukeudutaan kansainvälisiin esimerkkeihin. Tervetuloa kuulemaan lisää ja keskustelemaan mm. näistä teemoista:
- Miten maankäytön konflikteja ratkotaan kuntien ja maakuntien suunnitteluprosesseissa?
- Miten ennakoiva konfliktien hallinta kytkeytyy oikeudellisiin prosesseihin?
- Millaisia käytäntöjä vastuullisilla yrityksillä on konfliktien käsittelyyn?
- Miten oikeudenmukaisuuden vaatimus konkretisoituu vihreän siirtymän konflikteissa?
- Millainen vihreän siirtymän konfliktien ennakointi- ja ratkaisukeskus voisi toimia Suomessa?
Ohjelma:
Klo 15.00 Harri Lammi Tiina ja Antti Herlinin säätiö Kestävän siirtymän pullonkaulat ja niiden avaaminen
Klo 15.15 Jonna Kangasoja Akordi Eri näkökulmien yhteentuominen ja avustettu ongelmanratkaisu
Klo 15.30 Merrick Hoben CBI Dignity in a Time of Rupture
Klo 15.45 Tiina Sanila-Aikio, Alkuperäiskansojen oikeuksien turvaaminen vihreässä siirtymässä
Klo 16.00 Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopisto ‘Fitting the forum with the fuss’ – Millaisia konflikteja siirtymä synnyttää ja millaisia menettelyjä niiden käsittelyyn tarvitaan?
Klo 16.20 Kommenttipuheenvuorot (Minna Ojanperä, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Touko Sipiläinen, Greenpeace)
Klo 16.40 Keskustelua ja kysymyksiä
Klo 17.00 Tilaisuus päättyy
Akordi X Puistokatu 4, osa 2 – Miten kestävyysmurroksen kitkakohtia ratkotaan käytännössä: Case Tuulivoima poronhoitoalueella (28.3.)
Vihreän siirtymän hankkeiden haittavaikutuksia ei pidä vähätellä. Niillä on ja tulee jatkossakin olemaan vaikutuksia maankäyttöön, luontoon, ihmisiin ja eläimiin. Vihreän siirtymän hyödyt ja haitat eivät jakaudu tasan ihmisryhmien ja alueiden välillä. Mikäli näitä vaikeita kysymyksiä ei pystytä käsittelemään ja ratkaisemaan hyväksyttävällä tavalla siten, että keskeiset toimijat tukevat yhdessä saavutettuja ratkaisuja, on edessä umpikuja. Voi käydä esimerkiksi niin, että tuulivoiman lisärakentaminen ei Suomessa toteudu kaavaillussa mittakaavassa. Tämä skenaario on osin jo toteutunut Ruotsissa ja Norjassa.
Esiintyjät: Lasse Peltonen, Jonna Kangasoja, Heidi Paalatie, Marja Anttonen, Minna Näsman ja Hanna Paulomäki.
Akordi X Puistokatu 4, osa 1 – Metsien kestävyysmuutosten tunnistamiseen tarvitaan yhteiset mittarit (11.1.)
Päätöksentekoa helpottavaa ja toimijoiden kesken jaettua tietopohjaa rakennettiin Jyväskylän yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Akordin yhteisessä Argumenta-hankkeessa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2021 aikana käytiin vuoropuhelua erilaisia näkökulmia ja asiantuntemusta yhdistävässä ryhmässä. Keskusteluista syntyi jaettu käsitys siitä mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa, sekä työlähete tutkijaryhmälle.
Esiintyjät: Jonna Kangasoja, Panu Halme, Annika Kangas, Atte Komonen, Riikka Paloniemi, Matleena Kniivilä, Joona Lehtomäki ja Erno Järvinen.
