
Kymmenen napakkaa puheenvuoroa ekologisesti kestävästä tulevaisuudesta – lämpimästi tervetuloa Puistokatu 4:n kaikkien aikojen ensimmäiseen PechaKuchaan 4.3.!

Tervetuloa tutustumaan Tieteen ja toivon talossa tehtävään työhön ja tutkimukseen viinilasin äärellä!
Puistokatu 4:n ensimmäisessä PechaKucha-illassa on luvassa napakoita ja viihdyttäviä näkökulmapuheenvuoroja mm. ilmastoinnovaatioista, eläinten oikeuksista ja kiertotalouden paradokseista.
Puheenvuorojen välissä yleisö pääsee vaihtamaan ajatuksia kuulemastaan.
Otto Tähkäpää: Tulevaisuususko ekokriisin aikakaudella. Otto on entinen ympäristöhistorian tutkija, joka päätyi tulevaisuudentutkimuksen maailmaan kymmenen vuotta sitten. Tällä hetkellä hän työskentelee ennakoinnin asiantuntijana Sitrassa. Ympäristökriisestä huolimatta Otto uskoo edelleen ihmiskunnan kykyyn vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan. Parempi planeetan kokoinen tulevaisuus on mahdollinen, mutta ensin se olisi kyettävä kuvittelemaan.
Jussi Hakanen: Mitä jos eläimillä olisi ihan oikeita oikeuksia? Jussi on päivisin Nesslingin säätiön viestintäasiantuntija ja öisin eläinaktivisti, joka haluaa tuoda esiin eläinten näkökulmaa heitä koskevissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Eläinoikeusjärjestöistä Jussi on mukana sekä Eläinoikeusakatemian että Suomen eläinoikeusjuristien toiminnassa.
Vilma Halonen: Onko yksilön teoilla merkitystä kestävyysmurroksessa? Vilma on tehnyt LUT-yliopistossa väitöskirjaa, joka käsittelee yksilön roolia kestävyysmurroksessa. Vilma tutkii yksilöiden kulutusperusteisten päästöjen vähennyspotentiaalia: miten yksilön ja yhteiskunnan toimet vaikuttavat kulutusperusteisiin päästöihin ja minkälaisia valmiuksia yksilöillä on päästöjen vähentämiseen.
Mikael Nurminen: Kiertotalouden paradoksit. Mikael on Tampereen yliopiston väitöskirjaansa viimeistelevä kiertotaloustutkija, joka tarkastelee yritysten ulkoista kiertotalousviestintää vahvan kestävyyden näkökulmasta. Hän tutkii, miten organisaatioiden rakentamat kiertotalouskehykset voivat yhtä aikaa luvata systeemistä muutosta ja kuitenkin ylläpitää lineaarisen talousmallin rakenteita. Mikael on analysoinut mm. kiertotalouden tulevaisuusvisioiden ja ruokahävikin kielellistämisen kautta syntyviä merkityksiä ja niihin kytkeytyviä jännitteitä.
Katri Weckroth: Liha vastaan vege – vastakkainasettelusta kestävämpään ruokakulttuuriin. Katri on markkinoinnin väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa. Katri tutkii lihankulutuksen vähentämistä arjen ruokakäytänteissä. Häntä kiinnostaa lihankulutukseen liittyvät jännitteet sekä ruoankulutus osana kulttuurista murrosta kohti kestävää elämäntapaa.
Anni Kärkkäinen: Ympäristönäkökohdat merituulivoiman sääntelyssä. Anni tekee ympäristöoikeustieteen väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistossa. Anni tutkii suurten ympäristöä kuormittavien hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia oikeudellisesta näkökulmasta. Häntä kiinnostaa EU:n kunnianhimoisten kestävyys- ja ympäristötavoitteiden ja niihin sisäänrakennetun tieteellisen tiedon välittyminen Suomen oikeusjärjestelmään.
Teemu Loikkanen: Jätekansalaisuus murroksessa. Teemu on sosiologian väitöskirjatutkija Lapin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa tarkastelee jätekansalaisuutta arjen infrastruktuurien sekä kuluttamisen ja jätteen välisten suhteiden näkökulmasta.
Oona Poropudas: Ilmastoinnovaatioiden kuolemanlaakso. Oona johtaa TAH-säätiöllä ilmastoinnovaatioiden skaalausrahoituksen projektia. Aiemmin hän on vetänyt teknologia- ja startup tapahtuma Slushia ja toiminut kansainvälisellä pääomasijoituskentällä vaikuttavuussijoittajana, konsulttina ja kestävän kehityksen asiantuntijana.
Lasse Peltonen: Konfliktinratkaisun rooli uuden luonnonsuojelualueen synnyssä. Lasse toimii ympäristökonfliktien hallinnan professorina Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimustyönsä ja opetuksensa keskittyy luonnonvara- ja ympäristökonflikteihin ja niiden ratkaisumahdollisuuksiin. Akateemisen roolinsa ohella Lasse on ympäristökonfliktien välittämiseen ja erikoistuneen Akordi Oy:n toinen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja.
Amanda Sundell: Yhteinen Itämeremme – miten saamme tutkimuksen nopeammin laajan yleisön käyttöön? Amanda vastaa Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla (Helsingin yliopisto) kumppanuuksista ja kehityksestä. Tvärminnen merentutkimus keskittyy Itämeren ekosysteemin monimuotoisuuden ja toiminnan tutkimukseen, sekä ihmisen toiminnan aiheuttamiin muutoksiin, kuten rehevöitymiseen ja ilmastonmuutokseen. Rannikon biodiversiteetin ja ilmastonmuutoksen välisiä yhteyksiä tutkitaan kansainvälisessä Coastclim konsortiossa ja näistä kysymyksistä käydään myös aktiivista yhteiskunnallista vuoropuhelua.