Millainen on kaikille tavoittelemisen arvoinen, planeetan rajoihin mahtuva tulevaisuus? Puistokatu 4 on tämän kysymyksen ympärille rakentuva tila tutkimiselle, kohtaamiselle ja kuuntelulle. Keräsimme tähän blogiin ensimmäisten keskustelujen parhaat palat.
Planeetan ekologinen kriisi koskettaa meitä kaikkia, emmekä voi löytää yhteisiä ratkaisuja ymmärtämättä toistemme todellisuuksia. Järjestimme Puistokatu 4:n ensimmäiset keskustelut Erätauko-metodilla, joka korostaa kuuntelemista ja toisen puheeseen liittymistä, eikä edellytä yhteisiin lopputulemiin saapumista.
Valtavan kysymyksen pohdinnassa nousi samankaltaisia ajatuksia ja myös vääjäämätöntä erilaisuutta. Hyvä niin, sillä tavoitteena on, että mahdollisimman monet äänet kuuluvat keskusteluissa ja että erilaiset maailmankuvat, elämänkokemukset ja tulokulmat saavat rauhassa kuulla toisiaan. Listasimme tähän blogiin kahdesta nelituntisesta keskustelusta ajatuksia hyvästä elämästä, tavoittelemisen arvoisesta tulevaisuudesta ja toisten kohtaamisesta. Keskusteluissa oli mukana yhteensä 30 erilaista ihmistä ja metodiin kuuluen iät, tittelit ja sukunimet jätettiin tuulikaappiin. Anna näiden ajatusten surrata ja tule mukaan seuraavaan keskusteluun (linkki lopussa).
“On etuoikeutettua kysyä ja vastata, mitä on hyvä elämä. Minä mietin, miten keskitän omat voimani niin, että rakennan.”
“Mitä hyvä elämä on nyt, mitä se oli ennen, mitä se on tulevaisuudessa, se on ehkä aika sama? Ei oikein voi puhua omasta hyvästä elämästä puhumatta oman lähipiirin ja ympäristön hyvästä elämästä.”
“Kuinka monelle sitä mun hyvää elämää riittää?”
”Hyvä elämä on kiitollisuuden osoittamista.”
“Hyvä elämä lähtee siitä, että kuuluu yhteisöön, jossa tulee hyväksytyksi, nähdyksi ja kuulluksi. Yhteisön tulisi löytää yhdessä sellaisia olemisen ja tekemisen muotoja, jotka ei kuluta luonnonvaroja.”
“Tukeudun Amartya Senin ajatukseen: hyvä elämä on mahdollisuus elää elämää, jota itsellä on syytä arvostaa.”
“Onko se mitä kohti mennään inspiroivaa? Sen tulisi olla.”
“Voiko luopumisen kääntää saamiseksi? Tai voisimmeko jopa saamisen sijaan tavoitella ‘joksikin tulemista’?”
“Ekologisuuden vaateen kutsuhuuto liittyy vahvasti valtarakenteiden purkamiseen. Onneksi
valtapaikkoja on alettu vaatia marginaalista, siellä ja täällä. Intersektionaalinen feminismi saattaa olla käsitteenä vaikea, mutta pointti on tärkeä: että ne, kenellä on vaikutusvaltaa tekisivät hyviä päätöksiä kaikille, sukupuolesta, ihonväristä, tulotasosta, uskonnosta jne. Riippumatta.”
”Olennaista on se, keskitytäänkö me siihen, että tiilet on hajallaan, vai siihen, mitä niistä voi rakentaa?”
“Suomesta puuttuu sellainen ”maanpuolustuskurssi”, jossa päättäjiä altistettaisiin lasten, teinien ja nuorten aikuisten maailmaan syvällisesti. Kun vielä äänestysaktiivisuus painottuu suurin ikäluokkiin jo yksin väestödiagramminkin sanelemana, nuorten kuulluksi tulemisen vahvistaminen on vähintään yhtä tärkeä ”kansallisen turvallisuuden” kysymys kuin vaikkapa hävittäjähankinnat.”
“Haaste on saada kaikki mukaan. Ketkä on ratkaisijoita, kuka on sivustakatsoja, mitkä ne kenenkin roolit on. Ne, joilla on yhteys makrotason vaikuttajiin, ovat harvassa.”
“On tunnustettava, että yhdessä tekeminen on vaikeaa ja kivuliasta. Kuuntelu, alttiina oleminen ja ymmärtäminen on vaikeaa. Todellisuudet ovat päällekkäin ja limittäin.”
“Olemme ihmiskunnan laajuisen muutosjohtamishaasteen äärellä. Jotta saadaan kaikki mukaan, niin tarvitaan inspiroiva visio, saamisen ja arvonluonnin visio. Tarinaa tulisi luotsata sitä valoisaa merkityksellisyyttä kohti. Miten konkretisoidaan kaikille yhteisesti, mitä pitää tehdä, jotta visioon päästään. Tarvitaan esikuvia. Onnistumisia. Kaikkien kuuntelu ja keskinäisen ymmärryksen tarve on juuri tässä keskiössä.”
“Jos pystyisimme kohtaamaan toisiamme ihmisinä enemmän, niin vastakkainasettelu ja viholliskuvat kenties vähenisivät. Mitä enemmän me altistumme erilaisten ihmisten kanssa keskusteluille, sitä paremmat mahdollisuudet se antaa meille selvitä tulevista haasteista.”
“Ihana metodi, en ollut valmis näin syvään tiistai-illan ravisteluun. Minua lohduttaa että olemme kaikki ihan yhtä hukassa näiden isojen kysymysten äärellä. Tunnen myös kärsimättömyyttä: miksi emme vain ratkaise tätä asiaa? Samaan aikaan tunnen levollisuutta: halua on, mutta emme vain vielä tiedä, miten ratkaisu löytyy. Keskustelua täytyy jatkaa taukoamatta kunnes ratkaisu löytyy.”
Puistokadulla ei ole tarkoitus määritellä yhtä tavoittelemisen arvoista tulevaisuutta, eikä yhtä oikeaa tapaa elää. Nykyinen länsimainen elämäntapa on kokonaisuutena kuitenkin planeetalle kestämätön, ja suuret muutokset ovat vääjäämättä edessä. Puistokadulla etsimme muutoksia, jotka ovat enemmän saamista kuin luopumista – siksi on tärkeää yhdessä tarkastella hyvän elämän ja elintason määritelmiä. Koska muutosta on etsittävä sekä tunteen että tiedon tasoilla, on meidän lisättävä mahdollisuuksia kohtaamisille, oivalluksille ja ymmärryksen laajentamiselle.
Minkälaisia ajatuksia sinulla on hyvästä elämästä ja tavoittelemisen arvoisesta tulevaisuudesta?
Järjestämme Puistokadulla yhä uusia keskusteluja. Seuraavaksi vuorossa on kaikille avoin paneelikeskustelu, jossa keskustelemassa kolme nuorta ja näkemyksellistä ammattilaista. Zoom-alustalla 15.3. klo 16-17 järjestettävä tilaisuus on ensimmäinen Friendly Demonstrations -sarjassa järjestettävä avoin tilaisuus, johon voi ilmoittautua mukaan tästä linkistä.