Puistokatu 4:ssä työskentelee 46 tutkijaa, joiden tutkimustyön ytimessä on ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Tutkijat edustavat yli 30 tieteenalaa ja 20 eri yliopistoa tai tutkimuslaitosta. Tutkijajäsenet työskentelevät Puistokatu 4:n kolmannen kerroksen Tiedevintillä.
Tutustu tutkijajäseniimme alla!
”My postdoctoral research is designed to contribute to sustainability transitions by examining the challenges and successful strategies of art-science collaborations that address complex environmental issues, particularly within the context of the Baltic Sea. A key objective is to develop and implement artscience mediation tools to enhance interdisciplinary research processes focused on natural systems.”
”Pyrin luomaan tutkimuksellani ymmärrystä sosioteknisten järjestelmien sosiaalisesta kestävyydestä. Olen erityisesti kiinnostunut siitä, miten alueelliset yhteisöt ja asukkaat hyötyvät uusiutuvasta energiasta eniten. Energiamurros ei tuota kestävää tulevaisuutta, mikäli toistamme samat virheet kuin muussa teollisuuspolitiikassamme eli unohdamme ihmiset ja yhteisöt, niiden elinvoiman, hyödyt, sekä ympäristön.”
”Tutkin kasvuun perustumattomia talousmalleja (post-growth), ja sitä millaisia teknologioita niissä käytetään, miten niitä innovoidaan, kuka ne omistavat ja miten ne suhtautuvat innovaatiopolitiikkaan. Olen tutkinut kestävyystransition hallintaa suomalaisessa kuntajohtamisessa ja alkuperäiskansayhteisöissä Ecuadorissa. Tällä hetkellä yritän ymmärtää millaisia organisaatioita, teknologioita ja innovaatioita tarvitsemme luomaan kestävämpää elämää.”
”Tutkin väitöskirjassani ilmastoteknologioita, kuten hiilidioksidin talteenottoa, hyötykäyttöä ja varastointia (CCUS), sekä akkumateriaaleihin ja materiaalien kierrätykseen liittyviä sosiaalisia vaikutuksia ja sääntelyä. Tutkin sitä, kuinka teknologioita voidaan implementoida kestävällä tavalla (vai voidaanko?) ja mitä pullonkauloja niiden käyttöönotossa on. Tutkimukseni ei keskity ainoastaan ekologiseen kestävyyteen, vaan tarkastelen myös kytkentöjä sosiaalisen kestävyyteen ja systeemitasolla.”
”Tutkin bisnesorganisaatioiden olemassaoloa ja toimintaa perustelevaa purpose-viestintää. Ekologisten ja sosiaalisten kriisien myötä viime vuosina voimakkaasti yleistynyt viestintäilmiö vaatii läpivalaisua ja kriittistäkin näkökulmaa. Lähestyn purpose-viestintää eri sidosryhmien näkökulmista ja analysoin valtarakenteita, joita purpose-viestinnällä ja vastuullisuusviestinnällä tuotetaan ja uusinnetaan.”
”My research revolves around natural fibers, specifically bamboo, as a bioeconomic solution for products labeled as sustainable. Bamboo is generally considered more ecologically sustainable than other synthetic and organic materials, and global demand is increasing. My research aims to understand how bamboo’s everyday uses and values are changing in the rural communities that harvest it and the impacts of the so-called bamboo boom.”
”I am researching how people in Finland find wellbeing amid social, digital, and environmental change, particularly in later life. Through ethnographic fieldwork and artistic methods I explore the link between environmental care and social wellbeing. I will share the results in an exhibition and graphic non-fiction book. My previous research was in Japan and I am the author of Ageing with Smartphones in Japan.”
”Työskentelen kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ja siihen liittyvien moninaisten arvojen ja arvokonfliktien ymmärtämisen parissa. Lisäksi tutkin ja kehitän luovia ja kehollisia oppimismenetelmiä kestävyyskoulutukseen. Sovellan usein tieteenalojen rajoja ylittävää tutkimusta, fasilitoin työpajoja ja käytän luovia menetelmiä tutkimuksessani.”
”Kehitän uusia tutkimustapoja ja käytännön ratkaisuja luonnon tarpeet huomioivaan ekologisesti kestävään aurinkoenergian tuotantoon. Tutkimukseni yhdistää fysiikkaa, tekniikkaa, ekologiaa ja taidetta. Se kysyy, miten voisimme suunnitella ja rakentaa energiantuotantojärjestelmiä, jotka edistävät ekologisesti kestävää yhteiseloa ja vuorovaikutusta muiden lajien kanssa.”
”Väitöskirjani käsittelee yksilön roolia kestävyysmurroksessa kulutusperusteisen päästölaskennan avulla. Tutkin yksilöiden kulutusperusteisten päästöjen vähennyspotentiaalia: miten yksilön ja yhteiskunnan toimet vaikuttavat kulutusperusteisiin päästöihin ja minkälaisia valmiuksia yksilöillä on päästöjen vähentämiseen. Vaikka ilmastokriisin ratkaisuja ei voi laittaa vain yksilön vastuulle, haluan tutkimukseni avulla tuoda esiin yksilöiden toimijuuden ja mahdollisuudet kestävämmän tulevaisuuden rakentajina.”
”Yhteiskuntatieteellisenä ympäristötutkijana ja etnografina edistän ekofeminististä kohtuusajattelua ja -toimintaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Työskentelen yliopistotutkijana Transformatiivisen työn hankkeessani, joka tutkii työtä ja toimeentuloa nyky-yhteiskuntia potentiaalisesti muuttavana voimana. Lisäksi olen ollut perustamassa Untame tutkimuskollektiivia, suomalaista yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkijoiden yhteistyöverkostoa, joka keskittyy paradigmanmuutoksiin.”
”Omassa tutkimuksessani pyrin tarkastelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhteiskuntaan ja hyvinvointiin, sekä tarjoamaan tutkittua tietoa ilmastonmuutokseen liittyvistä asenteista, kokemuksista ja tunteista. Tutkimukselliset kiinnostukseni liittyvät myös siihen, miten käyttäytymistieteellistä tietoa voidaan käyttää ilmastotoimien suunnittelussa ja implementoinnissa.”
”In my research group, we imagine a transformation of our mobility systems with the goal of creating and serving more coherent, ecologically sustainable and resilient, (more than) human-centered communities. The focus of my doctoral research is on the role of bottom-up movements, such as protests or civil disobedience, and how they can steer the desired change. I look at activism and how it helps or can help shape existing planning paradigms.”
”Tutkimuksessani selvitän kansainvälisen korkeakoulutuksen ekologista ja sosiaalista (ekososiaalista) kestävyyttä erityisesti eurooppalaisen yliopistoallianssin ja hitaan akateemisen liikkuvuuden näkökulmista. Tutkimuksessani keskeistä on ekososiaalisesti reilun kehityksen stimuloiminen ja sitä kautta planetaarisen hyvinvoinnin edistäminen laajemmin yhteiskunnassa. Sovellan tutkimuksessani etnografiaa ja diskurssianalyysiä.”
”Tutkin, miten journalistista julkisuutta voitaisiin tuottaa planetaaristen rajojen puitteissa. Tutkimuksessani suuntaan huomion journalistisen julkisuustuotannon materiaalisiin ulottuvuuksiin, kuten luonnonvarojen käyttöön, biodiversiteettikatoon, CO2-päästöihin ja erityyppisiin jätteisiin. Olen kiinnostunut siitä, miten journalismia tuottavan media-alan työ-, toiminta- ja tuotantotapojen tulisi muuttua, jotta journalistisesta julkisuustuotannosta tulisi materiaalisesti ympäristökestävää.”
”Väitöskirjassani tutkin ympäristövaikutusten arvioinnin asemaa kestävyysmurroksessa. Väitöskirjan läpileikkaavana teemana on ympäristöä koskevan tiedon ja oikeuden suhde. Tutkimusta ympäristöstä ja ihmistoiminnan vaikutuksista ympäristöön on valtavasti ja se lisääntyy jatkuvasti, mutta ympäristöä koskeva tieto ei sellaisenaan välity oikeudellisiin mekanismeihin.”
”Teen väitöstutkimustani pitkäaikaistyöttömille tarkoitetusta aktivointipalvelusta nimeltä kuntouttava työtoiminta. Tutkin, mitä ekologisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia tämän palvelun käytäntöihin kätkeytyy. Samalla pyrin osoittamaan ne tekijät, jotka hidastavat tai estävät ekososiaalisten piirteiden käyttöönottoa ja laajentumista. Näin tutkimukseen liittyy suomalaisen ja laajemmin länsimaalaisen aktivointipolitiikan ja sen tausta-ajatusten ekokriittistä tarkastelua.”
”Teen taiteellista tutkimusta ihmisen maa- ja maisemasuhteesta regeneratiivisen ajattelun ja praktiikoiden kontekstissa. Tutkimus pohjautuu dialogiseen kenttätyöhön uudistavan maanviljelyn harjoittajien sekä maaperä- ja ilmastotutkijoiden kanssa. Lähestyn aihepiiriä taiteellisen työskentelyn, havainnon tutkimisen ja ympäristöestetiikan kautta. Pohdin myös taidehistoriallista jatkumoa maataiteesta nykyhetken regeneratiivisen taiteen muotoihin.”
”Kiertotalous on yksi keskeisistä siirtymistä, joiden kautta yhteiskuntaa pyritään ohjaamaan ekologisesti kestävämpään suuntaan. Sosiologina olen erityisen kiinnostunut kansalaisten roolista tässä murroksessa. Tutkin etenkin sitä, millaisia kansalaisia kiertotalous tarvitsee toimiakseen: mitä meiltä odotetaan kansalaisina, jotta siirtymä olisi mahdollinen.”
”Monimutkaiset ja ristiriitoja synnyttävät ympäristöongelmat vaativat yhteiskunnan eri toimijoilta kykyä tehdä yhteistä ongelmanratkaisua eli yhteistoiminnallista kapasiteettia. Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mitä tällainen kapasiteetti on sekä missä ja miten se kehittyy käytännössä. Tutkimusaineistoni koostuu prosesseista, joissa on onnistuttu ratkomaan erittäinkin haastavia tilanteita.”
”Tutkin väitöskirjassani kriittisesti sitä, millaista vallitsevaa ideologiaa nykyinen korkeakoulutus tuottaa ja ylläpitää. Mitä pidetään normaalina ja tavoiteltavana elämäntapana? Mikä vaikutus elämäntavallamme on globaaleihin ekokriiseihin ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen? Olen myös projektitutkija planetaarisen hyvinvoinnin hankkeessa, minkä kautta tarkastelen sitä, miten hyvinvointikäsityksen päivittäminen voisi edistää kestävyysmurrosta.”
“Tutkin ilmastonmuutoksen ja talouskasvun representaatioita mediassa sekä analysoin niiden keskinäistä suhdetta tekoälytyökalujen avulla. Haluaisin vaikuttaa yhteiskuntaan paljastamalla narratiiveja ja mahdollisia ajatusvinoumia, joita keskusteluissa ilmasto-talous-akselilla julkisuudessa esiintyy. Toivon voivani auttaa Puistokatu 4:n yhteisöä ainakin koneoppimiseen ja tekoälyyn liittyvien tutkimustapojen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä em. teemoihin liittyen.”
”Olen tutkimuksessani kiinnostunut uhkaavista vuorovaikutuskokemuksista ja niistä kertomiseen liittyvistä haasteista ja dilemmoista. Uhan kokemus on vuorovaikutuksessa keskeinen tekijä, joka estää ihmisiä ottamasta sosiaalisia riskejä, kuten kertomasta huolistaan, ehdottamasta uusia ratkaisuja tai haastamasta olemassa olevia käytäntöjä. Yksi tutkimukseni keskeisimmistä tavoitteista on luoda tasa-arvoisempia kerronnan mahdollisuuksia, jotta ekologisen kestävyyden kannalta tärkeät äänet pääsisivät kuuluviin.”
”Ekologisesti kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää tiedon yhteistuotantoa, jossa yhteiskunnan eri toimijat tuottavat yhdessä tietoa ja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Tutkin väitöskirjassani tiedon yhteistuotannon menetelmien hyödyntämistä ympäristöpolitiikassa, käyttäen tapausesimerkkinä Murrosareena-menetelmää. Haluan auttaa ymmärtämään, miten nämä menetelmät luovat yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja miten ne kytkeytyvät osaksi ympäristöpolitiikan prosesseja.”
”Forests are more than just trees—they’re places of shared interest, debate, and sometimes, conflict. My research focuses on forest governance, with a special interest in disputes over forest use. I analyze characteristics and possible patterns in forest conflicts. Right now, I’m exploring bridging topics that could connect different perspectives in the EU’s forest bioenergy discussions. I believe that dialogue is key to balancing nature, people, and policy for a more sustainable future.”
”Tutkin kohtuusnäkökulmaa päätöksenteossa ja sitä, miten kohtuus käsitteenä ymmärretään ympäristöliikkeessä, Kohtuusliikkeen aktiivien keskuudessa. Tutkimukseni keskiössä on ’alhaalta ylöspäin’ ja ’ylhäältä alas’ suuntautuvien lähestymistapojen vuorovaikutus.”
“Tutkin ympäristökonflikteja ja konfliktinratkaisua. Ajankohtaisena teemanani ovat ns. vihreän siirtymän jännitteet ja konfliktit. Konfliktinratkaisun ohella pidän tärkeänä konfliktien ennakointia ja yhteistoiminnallisten menettelytapojen kehittämistä kompleksisiin kestävyyshaasteisiin. Työni vaikuttaa myös Akordi Oy:n toimeksiantojen ja interventioiden kautta.”
”Tutkin ihmisen ja makean veden suhdetta, erityisesti veteen liittyvien kestävyyshaasteiden globaaleja ulottuvuuksia. Haluaisin, että tutkimukseni avaisi uusia näkökulmia suhtautumisessamme veteen ja tapoihin joilla olemme vuorovaikutuksessa veden kanssa: että vesi nähtäisiin kriittisenä osana koko planeettamme laajuista järjestelmää, eikä vain paikallisena tai alueellisena resurssina, ja että tiedostaisimme, kuinka merkittävästi muokkaamme veden kiertokulkua ja siten myös maapallon tilaa sääteleviä prosesseja.”
”Jäte on yksi merkittävimmistä ympäristöongelmista. Jotta kestävämpi tulevaisuus olisi mahdollinen, tarvitaan tietoa niin jätevirroista ja niiden hillitsemisestä, jätehallinnan ongelmakohdista kuin tavoista elää jätteen kanssa. Tuotan sitä johtamissani hankkeissa WasteMatters (ERC CoG, 2022–2027) ja DECAY (Suomen Akatemia, 2022–2026), joissa tutkimusryhmäni kanssa tarkastelemme jätettä yhteiskuntaa muovaavana tekijänä täynnä riskejä ja mahdollisuuksia.”
”Tutkin arjen kemikalisoitumista hiipivänä kriisinä. Tutkimukseni analysoi kriittisesti kansallisen kemikaalihallinnan suuntaa ja dynamiikkaa uudistuvan EU-sääntelyn alla. Taustani kemistinä on ohjannut mielenkiintoni ongelmakenttään, jota tieteen, teknologian ja politiikan yhteispeli uurtaa tietynlaiseksi. Näitä institutionaalisia uurteita tarkastelemalla käy ilmi, millä tavalla käsityksiä kemikaaleista olisi syytä ja mahdollista päivittää yhteiskunnan eri tasoilla.”
”Tutkimukseni kiinnittyy ekososiaalipolitiikkaan ja kohtuuteen kestävän hyvinvoinnin mahdollistamiseksi. Tarkastelen väitöskirjassani, miten kulutuksemme voidaan pienentää kestävälle tasolle, reilusti ja hyväksyttävästi. Aineistona minulla on Suomessa toteutettu kyselytutkimus ja kotitalouksien haastatteluja. Olen myös tutkijana MERGE ja MAPS Horisontti-hankkeissa, joissa tutkitaan politiikkakeinoja, mittareita ja malleja kestävään hyvinvointiin ja kasvun jälkeiseen talouteen.”
”I study the social and political dimensions of sustainable food system transformation. My current theme is farm to school, where I investigate opportunities for leveraging the institutional buying power of US public school districts to shift funding for school meals away from conventional food supply chains towards local, values-based supply chains. I am keen to work with the theme of farm to institution procurement (i.e., hospitals, corrections facilities) more broadly, also within the Nordic context.”
”Tutkimustyöni tarkastelee lääkealan ekologista kestävyyttä ja alalla toimivien tahojen mahdollisuuksia vihreään siirtymään EU:ssa meneillään olevien lainsäädännöllisten muutosten ohjauksessa ja paineessa. Lääkealaan liittyy sekä luonnon monimuotoisuutta vähentäviä vaikutuksia (ympäristöön päätyvät lääkejäämät) että ilmastovaikutuksia (lääketuotanto ja pitkät jakeluketjut yms.). Ekologisesti kestävän tulevaisuuden saavuttamiseen tarvitaan vihreää siirtymää myös lääkealalla.”
”Väitöskirjassani tutkin puuta kestävän yhteiskunnan rakennusaineena. Puurakentaminen tekee konkreettisesti näkyväksi, kuinka tulevaisuuden ‘vihreä’ ja ‘kestävä’ kaupunki kytkeytyy lähtemättömästi maaseudun luonnonvaroihin, tietoon, teollisuuteen ja työvoimaan. Väitöskirja haastaa ja monipuolistaa käsityksiä kestävän ja nykyistä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamisesta.”
”Väitöskirjatutkimukseni tutkii suomalaisia metsiä utopistisen mielikuvituksen kautta, johon sisältyy tiedettä, tekoälyä, taidetta, tunteita ja kansalaisaktivismia. Tutkimus haastaa vallitsevat talouden narratiivit ja nostaa metsän ekosysteeminä esiin. Tutkimuksessa keskitytään tekoälyn avulla tuotettuun tekstiin, jota tutkimukseen osallistuvat lukiolaiset kirjoittavat. Tutkimuksen juuret ovat mielikuvitus- ja utopiatutkimuksessa, ja etenkin sosiokulttuurisessa sekä syväekologisessa perinteessä.”
”Väitöskirjani pureutuu siihen, millaisia strategioita yritykset voivat käyttää, jotta niiden toiminta paitsi minimoisi haittoja luonnolle ja ihmiselle, myös loisi sosiaalisille ja ympäristön järjestelmille kykyä elpyä ja kukoistaa. Toisaalta kysyn, mitä esteitä tai kannustimia tällaisen uudistavan – tai regeneratiivisen – liiketoiminnan tiellä on. Vielä muotoaan hakeva keskustelu regeneratiivisuudesta pohjautuu systeemiseen ajatteluun ja näkee ihmisen vahvasti osana luontoa.”
”Olen väitöskirjatutkija Sustainability transformations (Sustra) -tohtorikoulutuspilotissa. Tutkimuksessani tarkastelen psykologien näkemyksiä kestävyysmurroksesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tutkimukseni keskeinen tavoite on hahmotella myös planetaarisen psykologian kehystä.”
”Olen ympäristö-, avaruus, ja sukupolvietiikkaan erikoistunut väitöskirjatutkija ja tutkin väitöskirjassani avaruuteen liittyviä ympäristöeettisiä kysymyksiä. Avaruustoiminnan lisääntyessä on tärkeää pohtia tekojemme vaikutuksia myös maapallon ulkopuolella. Kestävän tulevaisuuden rakentamista ei voida enää rajoittaa planeettamme rajojen sisälle, vaan on myös pohdittava ihmiskunnan kosmista jalanjälkeä.”
”Tutkin, miten länsimaisen kasvatuksen ihmiskeskeisyyttä voitaisiin purkaa, ja miten kasvatus voisi välittää elämäkeskeisempää maailmankuvaa, jossa ihminen systeemeineen nähdään osana luontoa. Ihmiskeskeistä, ihmisen luonnosta erottavaa länsimaista maailmankuvaa pidetään yhtenä planetaarisen monikriisin juurisyistä. Tutkimuksellani pyrin osallistumaan tämän kriisiä ylläpitävän maailmankuvan muuttamiseen kasvatuksen kautta.”
”Minua kiinnostaa kasvava taloudellinen eriarvoisuus ja sen kytkökset ekologiseen kriisiin. Tutkin väitöskirjassani sitä, miten markkinoiden keskittyminen vaikuttaa vallan ja vaurauden kasautumiseen. Tarkastelen erityisesti julkisen sektorin roolia tässä kehityksessä sekä mekanismeja, joilla taloutta voitaisiin ohjata kestävään suuntaan. Juuri nyt tarkastelen kaupunkisuunnittelua ja tarkemmin Helsingin lähiöiden ostariuudistuksia ja niiden vaikutuksia ostareiden omistussuhteisiin.”
”Tutkin väitöskirjassani kestävyydenjälkeisyyden (post-sustainability) ja kestävän teknologiasuhteen kysymyksiä. Jatkan väitöskirjaohjaajani Veli-Matti Värrin avaamasta problematiikasta ’Kasvatus ekokriisin aikakaudella’ (2018).”
”Väitöstutkimukseni käsittelee kestävyystoimijuutta oikeusjärjestelmässä. Jotta ekologisesti kestävä tulevaisuus olisi mahdollinen, tarvitaan lainsäädännön rinnalla myös syvällisempää muutosta oikeusjärjestelmän periaatteissa. Olen kiinnostunut ympäristölainsäädännön valmisteluun ja tulkintaan osallistuvien ihmisten kokemuksista, koska ne auttavat ymmärtämään toimijuuden ja muutoksen mahdollisuuksia ja rajoitteita kompleksisessa systeemissä.”
”Väitöskirjassani tutkin puolueiden tavoitteita ja poliittisia ristiriitoja Helsingin, Tampereen ja Oulun kaupunkisuunnittelussa. Tutkimuksessani tarkastelen muun muassa sitä, miten puolueet vastaavat kaupunkisuunnittelulla ilmastonmuutoksen, luontokadon ja kaupunginosien segregaation aiheuttamiin haasteisiin. Kaupunkisuunnittelulla on tässä keskeinen rooli, sillä se mahdollistaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kaupungin kehittämisen.”
”Tutkin veden kiertokulkua, sen merkitystä maapallojärjestelmän toiminnassa ja keskinäisriippuvuuksia paikallisten ja maailmanlaajuisten vesivarojen muutosten välillä. Kartoitan vesivarojen muutoksia käyttäen maailmanlaajuista dataa ja yhdistän tämän Suomen kontekstiin analysoimalla fyysisiä ja virtuaalisia vesivirtoja Suomeen ja Suomesta. Toivon, että tutkimukseni tuottaisi entistä kokonaisvaltaisempaa tietoa siitä, miten muokkaamme elintärkeää veden kiertokulkua ja miten se vaikuttaa meihin.”
”Kulutustutkimuksen väitöskirjassani pureudun ekologisesti kestävän ruoankulutuksen sosiokulttuuriseen ulottuvuuteen. Olen kiinnostunut arjen ruokakäytänteistä ja niiden muutoksesta kohti paitsi lihankulutuksen vähentämistä, myös planeetan rajoihin mahtuvaa elämäntapaa. Hyödynnän erilaisia laadullisia menetelmiä sekä kriittistä otetta, ja analysoin ruoankulutusta päivittäistavarakaupan markkinoinnin sekä kansalaisyhteiskunnan toiminnan näkökulmasta.”
”Johdan tutkimusprojektia, joka pyrkii ymmärtämään, kuinka norjalaisen silakan muuttuvat vaellusreitit haastavat nykyisiä ympäristöhallinnon raameja ja vaikuttavat silakan varassa oleviin elinkeinoihin. Tämän tapaustutkimuksen kautta tutkimukseni kysyy laajemmin mitä arktisten alueiden jatkuvasti muuttuvat ympäristösuhteet voivat kertoa ilmastoresilienssistä ja monilajisista keskinäisistä riippuvuussuhteista.”
”Keskityn ekologista kestävyyttä edistävän tulevaisuusajattelun ja -toimijuuden vahvistamiseen. Hyödynnän tutkijan laajaa ammattitaitoani kulttuuriperinnöstä ja kulttuurisista merkityksistä sekä kokemustani kouluttajan, valmentajan, puhujan, konsultin ja fasilitaattorin tehtävistä planetaarisiin rajoihin asettuvan hyvän elämän edistämiseen. Olen mielelläni apuna myös organisaatioiden sidosryhmätyössä, hankehakemusten kirkastamisessa ja -viestinnässä.”
