”Tutkin journalismin aineellista ja ekologista (ekomateriaalista) osallisuutta maapallon laajuisiin ympäristökatastrofeihin. Tutkimukseni valottaa, miten ja millä seurauksilla journalismin tuotantoprosessit kytkeytyvät ympäristöä, inhimillisiä ja ei-inhimillisiä olentoja vahingoittavaan toimintaan ajassa, jossa julkista keskustelua hallitsee niin sanottu digitaalinen ja vihreä kaksoissiirtymä. Olen kiinnostunut siitä, miten journalismia tuottavan media-alan työ-, toiminta- ja tuotantotapojen tulisi muuttua, jotta journalistisesta julkisuustuotannosta tulisi planetaarisesti kestävää.”

”Väitöskirjatutkimukseni tutkii suomalaisia metsiä utopistisen mielikuvituksen kautta, johon sisältyy tiedettä, tekoälyä, taidetta, tunteita ja kansalaisaktivismia. Tutkimus haastaa vallitsevat taloudennarratiivit ja nostaa metsän ekosysteeminä esiin. Tutkimuksessakeskitytään sekä perinteisen että tekoälyn avulla tuotettuun tekstiin, jotka tutkimukseen osallistuvat lukiolaiset kirjoittavat. Tutkimuksen juuret ovat mielikuvitus- ja utopiatutkimuksessa, ja etenkin sosiaalipsykologisessa sekä utopiapedagogisessa perinteessä.”

Tutkimukseni kiinnittyy ekososiaalipolitiikkaan ja kohtuuteen kestävän hyvinvoinnin mahdollistamiseksi. Tarkastelen väitöskirjassani ylikulutusta rajoittavien politiikkakeinojen (verot, kiintiöt) potentiaalia ja hyväksyttävyyttä. Aineistona minulla on Suomessa toteutettu, kansallisesti edustava kyselytutkimus ja haastatteluja. Olen myös tutkijana MERGE ja MAPS Horisontti-hankkeissa, joissa tutkitaan politiikkakeinoja, mittareita ja malleja kestävään hyvinvointiin ja kasvun jälkeiseen talouteen.

”My research explores the confluence of epistemological and economical inequalities existing in the forest sector, in Global South and Global North contexts. My current project, funded by the Nessling Foundation, explores biodiversity literacy in timber trade databases, comparing the cases of Finland and the Democratic Republic of Congo. My previous work at the Stockholm Resilience Center, focused on the intersection between gender and forest policy in Sweden.”

”My research focuses on the Caspian tern, a migratory seabird breeding in the Baltic Sea. I study where Baltic birds spend the winter and whether changes in wintering areas help explain past population declines and recent stabilization. By linking long-term ringing and GPS data with conditions in wintering regions, my work aims to reveal processes that are largely invisible from the breeding grounds but important for long-term conservation.”

”Tutkin ja opetan taiteen yhteiskunnallisia, dekoloniaalisia ja ekologisia ulottuvuuksia. Edistän poikkitieteellistä vuoropuhelua ja uudenlaisia yhteistyön muotoja, jotka vahvistavat taiteen roolia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.”

”Tutkin trooppisuuden konstruktioita Suomessa: miten luontoa esitetään keinotrooppisuudessa visuaalisesti, tilallisesti ja kokemuksellisesti sekä millaista kolonialismin perintöä ilmiöön kietoutuu. Keinotrooppisuudella tarkoitan ilmiötä, jossa trooppisuutta luodaan ja esitetään maantieteellisen tropiikin ulkopuolella. Arvojen, mielikuvituksen ja esteettisten mieltymysten kriittinen käsittely on olennaista kestävän tulevaisuuden toteutumiseksi.”

”Tutkin nykyisessä hankkeessani työtä ja toimeentuloa kestävyysmurroksessa työntekijöiden näkökulmasta. Päädyn hankkeissani usein tekemään monitieteistä etnografista tutkimusta talouden ilmiöistä sekä pohtimaan paradigmojen muutoksia ja tiedon tai tietämisen luonnetta. Organisaatioiden ja johtamisen sekä kestävän yrittäjyyden alojen lisäksi olen työskennellyt muotoilun tutkimuksen, sosiologian, kulttuurintutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen kentillä.”

LinkedIn

Bluesky

”Tutkin suomalaista solumaatalouden kenttää, joka pyrkii tukemaan ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymää korvaamalla maataloutta ja kotieläintuotantoa bioteknisellä teollisella tuotannolla. Olen kiinnostunut siitä, millaista ruokatulevaisuutta solumaatalouden kautta rakennetaan sekä millaisia haasteita ruokajärjestelmän konteksti kentän toiminnalle asettaa. Työni kautta pyrin myös kysymään, millaisia maailmoja luomme vahvistamalla korkean teknologian roolia ja siihen liittyviä energeettismateriaalisia polkuriippuvuuksia ruokajärjestelmässämme.”

”I am an artist, curator, and doctoral researcher in cultural anthropology at the University of Oulu, but based in Helsinki. I study contemporary artistic practices that respond to current planetary and human conditions and examine how these practices reimagine scale and its spatiotemporal, material, and political dimensions. I ask how art can contribute to developing a deep time orientation. By this, I mean modes of positioning and relating that situate humans within planetary and more-than-human rhythms.”

My research looks at how to make natural fabrics smarter and more useful. I work with cellulosic textiles and use coatings made fully from plant-based materials. With a clean mechanochemical process, I turn fabrics that normally absorb water into ones that strongly repel water and resist bacteria. The goal is to make safer, more sustainable textiles made without fossil-based chemicals.

”Tutkin bisnesorganisaatioiden olemassaoloa ja toimintaa perustelevaa purpose-viestintää. Ekologisten ja sosiaalisten kriisien myötä viime vuosina voimakkaasti yleistynyt viestintäilmiö vaatii läpivalaisua ja kriittistäkin näkökulmaa. Lähestyn purpose-viestintää eri sidosryhmien näkökulmista ja analysoin valtarakenteita, joita purpose-viestinnällä ja vastuullisuusviestinnällä tuotetaan ja uusinnetaan.”

LinkedIn

”Oikeudenmukainen kestävyysmurros edellyttää vallalla olevan markkinatalouden ja innovaatiopolitiikan uudelleen ajattelua. Väitöskirjassani tutkin urbaanin jakamistalouden tosiasiallista moninaisuutta, tuoden esiin jälkikapitalistisiin yhteisötalouksiin ja innovaatiologiikkoihin liittyviä mahdollisuuksia ja rajoitteita. Uskon, että nykyisiä eriarvoisuuksia korjaava murros tehdään tässä ja nyt, ei helpoilla laastariratkaisuilla vaan usein pysyttelemällä esiin nousevien hankaluuksien äärellä.”

”Tutkimukseni keskittyy epästandardin, orgaanisen muotoisen puun mahdollisuuksiin arkkitehtuurissa ja sen merkitykseen ekologisesti kestävämmän tulevaisuuden kannalta. Tavoitteenani on hyödyntää monimuotoista puuta rakenteissa, tukien metsien monimuotoisuutta ja edistäen puiden käyttöä pitkäikäisinä tuotteina. Tutkimukseni on käytännönläheistä: rakennan prototyyppejä ja suoritan mekaanisia lujuustestejä. Arkkitehtina pyrin innovatiivisilla ratkaisuilla tukemaan kestävää rakentamista ja vähentämään ympäristövaikutuksia.”

”Kehitän uusia tutkimustapoja ja käytännön ratkaisuja luonnon tarpeet huomioivaan ekologisesti kestävään aurinkoenergian tuotantoon. Tutkimukseni yhdistää fysiikkaa, tekniikkaa, ekologiaa ja taidetta. Se kysyy, miten voisimme suunnitella ja rakentaa energiantuotantojärjestelmiä, jotka edistävät ekologisesti kestävää yhteiseloa ja vuorovaikutusta muiden lajien kanssa.”

”Tutkin energiasiirtymän kestävyyttä ja sitä, millainen rooli eri toimijoilla on sen toteutumisessa globaalissa etelässä. Väitöskirjani tarkastelee uusiutuvien energiaratkaisujen ympäristövaikutuksia sekä niiden vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja toimintamahdollisuuksiin. Energiasiirtymää ei voida pitää kestävänä, jos emme ota huomioon ihmisiä, yhteisöjä ja paikallisten energiaratkaisujen laajempia globaaleja ympäristövaikutuksia.

”Olen psykologi, väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa, ja Tunne ry:n ympäristötunneasiantuntija. Tutkin psykologien roolia kestävyysmurroksessa ja planetaarisen psykologian käsitettä. Aiemmin olen tutkinut nuorten ympäristöaktivistien identiteettejä ja haavoittuvuuksia. Ympäristötunneasiantuntijan ominaisuudessa koulutan ja ohjaan työpajoja ympäristötunteista, mielenterveydestä ja ekokriisistä mm. järjestökentän, sote-alojen ja EU-tason toimijoille”

”My research is carried out at Aalto University, positioned in the field of expanded fashion design. My research topic ‘Dialogic narratives as method and matter for meaningful fashion design practice’ explores the development and application of a collective, participatory approach as means towards meaning creation in clothes. My works are based around notions of garments being facilitators of communication between bodies, through collaborative and chance-based design processes.”

”How can design meaningfully shape urban food futures? My work explores this question through research and practice. In my PhD at Aalto University, I connect food policy with urbanism and design for sustainability, while my practice creates collaborative urban food spaces. Through conceptual tools, ideas and built spaces, I support cities and practitioners in tackling complex system challenges, as much as envisioning and building more resilient urban food futures.”

”Vuosina 2025–2028 minulla on ilo vetää Koneen säätiön rahoittamaa Rakennuskato (Building extinction) -hanketta, joka ammentaa analogiansa luontokadosta. Keskiössä on ajatus siitä, ettei ’rakennettua’ ja ’luonnon’ -ympäristöä ole mahdollista erottaa toisistaan, vaan molemmat liittyvät sekä systeemisesti että materiaalisesti toisiinsa. Oma tutkimukseni keskittyy rakennusten purkamiseen laajana historiallisena ilmiönä, tavoitteena tehdä näkyväksi syitä, perusteluja ja tapoja argumentoida sitä.”

”I research wellbeing amid social, digital, and environmental change, with a focus on later life. I have conducted long-term ethnography in Finland and Japan, using participatory artistic methods to explore how everyday actions shape wellbeing. I share my work through my writing and graphic non-fiction, and am the author of ’Ageing with Smartphones in Japan’ (2022)”

www.laurahaapio-kirk.com

”Tutkin kestävyysmurroksen sosiaalisesti oikeudenmukaista toteuttamista. Tällä hetkellä pohdin, miten sosiaalinen liikkuvuus voidaan turvata planetaaristen reunaehtojen puitteissa talouskasvun jälkeisessä ajassa. Olen mukana myös SISU-konsortiossa, jossa tutkitaan kohtuusratkaisujen roolia oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen edistämisessä. Tavoitteeni on tutkimuksessani hahmotella yhteiskuntapoliittisia vaihtoehtoja, joissa yhdistyvät avoin yhteiskunta ja ekologinen kestävyys.”

”Tutkin nuorten tulevaisuususkoa ja sen yhteyttä ympäristömyönteiseen käyttäytymiseen. Tutkimuksessani tarkastelen, miten nuorten ympäristökriisistä kokemat paineet voivat estää kestävää ympäristötoimijuutta, ja mitkä tekijät ylläpitävät ja vahvistavat toimintakykyä. Pyrin edistämään ekologisesti kestävää tulevaisuutta tuottamalla tietoa ja tukemalla nuorten toimijuutta kestävyysmurroksessa toivoa ja hyvinvointia vaalien.”

”Minua kiinnostaa kasvava taloudellinen eriarvoisuus ja sen kytkökset ekologiseen kriisiin. Tutkin väitöskirjassani sitä, miten talouden finanssoituminen ja markkinoiden keskittyminen vaikuttavat vallan ja vaurauden kasautumiseen. Tarkastelen erityisesti julkisen sektorin roolia tässä kehityksessä ja pyrin tuomaan esiin oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä toimintamalleja. Tällä hetkellä tarkastelun kohteena ovat Helsingin lähiöostareiden uudistukset ja omistajuussuhteiden muutokset.”

LinkedIn

”In my research group, we imagine a transformation of our mobility systems with the goal of creating and serving more coherent, ecologically sustainable and resilient, (more than) human-centered communities. The focus of my doctoral research is on the role of bottom-up movements, such as protests or civil disobedience, and how they can steer the desired change. I look at movements like the Critical Mass bike protest (Kriittinen Pyöräretki) from the side of the activists and on the side of the planning officials, and how it helps or can help shape existing planning paradigms.”

”Tutkin väitöskirjassani yritysten poliittista vaikuttamista kestävyyssääntelyyn. Erityisen kiinnostunut olen EU:n yritysvastuudirektiivistä, jota päätettiin höllentää komission aloitteesta jo ennen kuin sitä oli edes ehditty panna kansallisesti toimeen. On tärkeää ymmärtää, miten yritysvastuusääntely syntyy ja keitä se hyödyttää – edelläkävijöitä vai perässähiihtäjiä. Aiemmin olen työskennellyt yritysvastuukysymysten parissa Finnwatchissa, Reilulla kaupalla ja Eetissä.”

”Tohtoritutkimuksessani keskityn yhteisluoviin prosesseihin ja sovellan taiteellisia menetelmiä niiden fasilitointiin ja johtamiseen. Tutkimus sijoittuu taiteen, tieteen ja yhteiskunnan rajapinnoille ja perustuu monitieteiseen yhteistyöhön erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Tutkimuksessani tarkastelen, miten taiteellinen tutkimus voi avata tilaa moniulotteisten ekologisten kysymysten pohdinnalle ja edistää regeneratiivisia ja kestävämpiä tulevaisuuksia.

”Olen ympäristöetiikkaan ja avaruusetiikkaan erikoistunut filosofian tutkija ja Turun ympäristöetiikan tutkimuskeskuksen (TEERC) johtaja. Tutkin ympäristöfilosofisia kysymyksiä liittyen ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen hallintaan avaruudessa. Olen kiinnostunut myös kestävyyden filosofiasta, ilmastoetiikasta ja filosofian metodologiasta.”

”Pyrin ymmärtämään, miten yhteiskunnassa voidaan edistää kestävää kehitystä ja saada aikaan systeemistä muutosta. Tutkimukseni keskittyy sosioteknisiin järjestelmiin, kuten liikkumiseen. Tarkastelen miten eri toimijat ja rakenteet ovat vuorovaikutuksessa ja vaikuttavat muutokseen kohti kestävämpiä järjestelmiä.”

”Työskentelen tutkijana monikansallisessa eurooppalaisessa tutkimushankkeessa (MAPS – Models, Assessment and Policies for Sustainability), jossa tarkastellaan planeetan rajoihin mahtuvien yhteiskuntien sosiaalipolitiikan vaihtoehtoja. Pääpaino on kasvun jälkeisen talouden malleissa ja niiden sosiaalisessa hyväksyttävyydessä. Vuonna 2025 valmistuneessa väitöskirjassa tutkin työvoimapoliittisen palvelun – kuntouttavan työtoiminnan – mahdollisuuksia toimia planeetan rajoissa.”

”Näen ylikulutuksen olevan osa laajempaa kroonisen kohtuuttomuuden (riittämättömyyden) ilmiötä, joka uhkaa kuluttaa puhki niin meidät ihmiset, kuin muunkin luonnon. Tutkimuksessani järjestän dialogeja, joissa osallistujat keskustelevat työnteon ja kulutuksen kohtuuteen (ja kohtuuttomuuteen) liittyvistä kokemuksista. Mitä nämä kokemukset kertovat meille yhteiskunnastamme ja kulttuuristamme? Voisiko kohtuudesta keskusteleminen olla yksi avain kestävämpään tulevaisuuteen?”

”Tutkin kasvuun perustumattomia talousmalleja (post-growth), ja sitä millaisia teknologioita niissä käytetään, miten niitä innovoidaan, kuka ne omistavat ja miten ne suhtautuvat innovaatiopolitiikkaan. Olen tutkinut kestävyystransition hallintaa suomalaisessa kuntajohtamisessa ja alkuperäiskansayhteisöissä Ecuadorissa. Tällä hetkellä yritän ymmärtää millaisia organisaatioita, teknologioita ja innovaatioita tarvitsemme luomaan kestävämpää elämää.”

www.riinabhatia.fi

”Olen ekologian ja sosiaalisen evoluution tutkija. Urallani olen keskittynyt ymmärtämään sosiaalisen evoluution teoriaa ja mekanismeja, joilla hyönteisyhteiskunnissa tasapainotellaan yhteistyötä ja konflikteja. Teen myös tiedeviestintää kirjoittamalla elonkirjoa käsitteleviä lasten tietokirjoja ja tukemalla kansainvälistä ilmastoliikettä. Työskentelen Helsingin yliopistossa osana ”Fifth Dimension – Transformative urban greening” -tutkimusryhmää. Tutkin monitoimijaista rakennusprosessia ja selvitän, mikä mahdollistaa ja haittaa paikallisten luonnonkasvien uudelleenkäyttöä viherrakentamisessa.”

”Tutkimukseni painottuu EU- ja kansainväliseen ilmasto-oikeuteen sekä luontopohjaisiin ratkaisuihin. Tutkimukseni edistää ekologisesti kestävää tulevaisuutta vahvistamalla hiilimarkkinoiden kykyä tukea todellisia ja mitattavia päästövähennyksiä osana lisäisiä ilmastotoimia. Tutkin väitöskirjassani ’From Offsets to Outcomes – Legal Pathways toward Carbon Market Integrity’ hiilimarkkinoiden oikeudellista sääntelyä ja uskottavuutta. Olen mukana OFFCORR- ja ACHIEVE-hankkeissa, jotka tarkastelevat vapaaehtoisten ilmastotoimien vaikuttavuutta.”

”Arjen ruokavalinnat ovat luonnon köyhtymisen suurin aiheuttaja. Haen ratkaisuja luontoa kunnioittavampaan ruokailuun yhteistyössä ruokaketjun ja erityisesti joukkoruokailun kanssa, koska iso muutos syntyy rakenteita muuttamalla. Tällä hetkellä olen kiinnostunut kestävän syömisen ekolokeroiden vahvistamisesta ja levittämisestä sekä essentialisen ruokakeskustelun purkamisesta.”

”Ekologisesti kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää tiedon yhteistuotantoa, jossa yhteiskunnan eri toimijat tuottavat yhdessä tietoa ja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Tutkin väitöskirjassani tiedon yhteistuotannon menetelmien hyödyntämistä ympäristöpolitiikassa, käyttäen tapausesimerkkinä Murrosareena-menetelmää. Haluan auttaa ymmärtämään, miten nämä menetelmät luovat yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja miten ne kytkeytyvät osaksi ympäristöpolitiikan prosesseja.”

”Väitöskirjani käsittelee miten levät ja ihmiset voivat elää yhdessä muuttuvissa ympäristöissä. Luonnontieteellisessä tutkimuksessani pyrin ymmärtämään, miten levät voivat reagoida ja sopeutua ympäristönsä muutoksiin, joita ihmisen vaikutukset aiheuttavat planeetallamme. Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessani tutkin, miten ihmiset voivat sopeuttaa ajatteluaan elääkseen paremmin levien kanssa. Viihdyn tieteenalojen ekotoneissa, tiloissa, joissa eri tutkimus- ja taiteen alat kohtaavat.

www.sonjarepetti.weebly.com

”Teen kasvatusfilosofista tutkimusta, jossa lähestyn kasvatuksen, tulevaisuuden, kestävyyden, tieteen ja teknologian kysymyksiä metamodernismin käsitteen kautta. Koska kasvatus voi sekä toisintaa että uudistaa yhteiskunnan rakenteita, on tärkeää keskustella siitä, mitä tieto on, mitä näkökantoja huomioidaan ja mihin kouluopetus pyrkii kestävyyskriisien aikakaudella. Nämä kysymykset kytkeytyvät postmodernismin ongelmiin, joihin tutkimukseni etsii uusia vastauksia metamodernismin käsitteen avulla.”

”Teen taiteellista tutkimusta ihmisen maa- ja maisemasuhteesta regeneratiivisen ajattelun ja praktiikoiden kontekstissa. Tutkimus pohjautuu dialogiseen kenttätyöhön uudistavan maanviljelyn harjoittajien sekä maaperä- ja ilmastotutkijoiden kanssa. Lähestyn aihepiiriä taiteellisen työskentelyn, havainnon tutkimisen ja ympäristöestetiikan kautta. Pohdin myös taidehistoriallista jatkumoa maataiteesta nykyhetken regeneratiivisen taiteen muotoihin.”

”Ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää yhteistyötä tilanteissa, joissa kysymykset ovat monimutkaisia ja tulevaisuus osin epävarma. Yhteistyön kannalta on keskeistä pystyä keskustelemaan silloinkin, kun näkökulmat eroavat. Tutkimuksessani tarkastelen ilmastoaktivismin kontekstissa, millaiset vuorovaikutuskäytännöt tukevat yhteistä päätöksentekoa ja millaiset heikentävät sitä. Haluan omalla tutkimuksellani edistää osallistavaa ja rakentavaa yhteiskunnallista vuoropuhelua.”

”Tutkin yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä ja varautumista sosio-ekologisten kriisien aikakaudella. Tarkastelen sosio-ekologisten kriisien vaikutuksia talvimerenkulkuun Perämerellä, ja kehitän yhteistoiminallisia menetelmiä tulevaisuuden pitkän tähtäimen päätöksenteon sekä ennakointi- ja varautumistyön tueksi.”

”Tutkin veden kiertokulkua, sen merkitystä maapallojärjestelmän toiminnassa ja keskinäisriippuvuuksia paikallisten ja maailmanlaajuisten vesivarojen muutosten välillä. Kartoitan vesivarojen muutoksia käyttäen maailmanlaajuista dataa ja yhdistän tämän Suomen kontekstiin analysoimalla fyysisiä ja virtuaalisia vesivirtoja Suomeen ja Suomesta. Toivon, että tutkimukseni tuottaisi entistä kokonaisvaltaisempaa tietoa siitä, miten muokkaamme elintärkeää veden kiertokulkua ja miten se vaikuttaa meihin.”

”Tutkin makean veden globaaleja muutoksia ja niiden vaikutuksia ilmaston prosesseihin, kuten veden liikkeeseen ilmakehässä sekä sateiden määrään ja jakautumiseen. Vahvistamalla ymmärrystä maapallojärjestelmän prosesseista tutkimukseni tukee ilmastokestäviä ratkaisuja, ekosysteemien hyvinvointia sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta. Arvostan avointa viestintää ja tutkimustiedon tuomista osaksi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.”

”Työskentelen kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ja siihen liittyvien moninaisten arvojen ja arvokonfliktien ymmärtämisen parissa. Lisäksi tutkin ja kehitän luovia ja kehollisia oppimismenetelmiä kestävyyskoulutukseen. Sovellan usein tieteenalojen rajoja ylittävää tutkimusta, fasilitoin työpajoja ja käytän luovia menetelmiä tutkimuksessani.”

”Tarkastelen tutkimuksessani ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhteiskuntaan ja hyvinvointiin, sekä tarjoan tutkittua tietoa ilmastonmuutokseen liittyvistä asenteista, kokemuksista ja tunteista. Tutkimukselliset kiinnostukseni liittyvät myös siihen, miten käyttäytymistieteellistä tietoa voidaan käyttää ilmastotoimien suunnittelussa ja implementoinnissa.”